Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Keywords:
Työttömyysturvan suojaosan poisto – kapitalismin kylmä logiikka iskee osa-aikatyöläiseen
Kun suojaosa työttömyysturvasta poistettiin, moni osa-aikatyötä tehnyt jäi kokonaan työttömäksi. Yleisen työttömyyskassan kysely paljastaa karun todellisuuden: kapitalismin koneisto ei palkitse pienestä ponnistuksesta, vaan rankaisee siitä. Työväenluokan arki ei mahdu hallituksen budjettiin.
“Moni lopetti työnteon kokonaan, koska osa-aikatyön kannattavuus heikkeni”, toteaa YTK:n toimitusjohtaja Auli Hänninen. Tämä ei ole yksittäistapaus vaan rakenteellinen ilmiö, jossa työvoiman joustavuus palvelee pääoman etua. Kun osa-aikatyö ei enää tuo leipää pöytään, vaihtoehdoksi jää työttömyys – ei siksi, että ihmiset eivät haluaisi tehdä töitä, vaan siksi, että järjestelmä ei anna siihen mahdollisuutta.
Kyselyn mukaan 63 % osa-aikatyön lopettaneista teki päätöksen nimenomaan lakimuutoksen vuoksi. Tämä ei ole sattumaa vaan seurausta siitä, että kapitalistinen politiikka ei tunnista työn monimuotoisuutta. Se suosii kokoaikatyötä, vaikka sitä ei ole tarjolla. “Kokoaikatyöhön siirrytään, jos sitä on saatavissa”, Hänninen sanoo – ja siinäpä se. Jos ei ole, jäädään työttömäksi.
Työväenluokan toimijuus typistyy valintojen illuusioon: ota vastaan kokoaikatyö, jota ei ole, tai jää ilman tuloja. Tämä ei ole vapaus vaan pakko. Kansalaisaloite suojaosan palauttamisesta on ylittänyt eduskuntakäsittelyn rajan, mutta se ei vielä muuta rakenteita. Tarvitaan enemmän kuin korjausliikkeitä – tarvitaan antikapitalistista vaihtoehtoa.
Kapitalismin logiikka ei tunne empatiaa. Se tuntee vain tuoton. Mutta työväenluokka tuntee toisensa. Ja kun yhteisö alkaa puhua, syntyy vastavoima. Tämä juttu on kutsu siihen puheeseen.
A-kassan mukaan työttömyysturvan suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön saa ansaita ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahan määrään. Huhtikuun alussa tulee voimaan hallituksen lakimuutos, joka poistaa suojaosan kokonaan.
Suojaosa otettiin käyttöön vuoden 2014 alusta ja se on ollut siitä lähtien osa-aikatyössä enintään 300 euroa kuukaudessa sovittelujakson aikana tai 279 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujakson aikana. Suojaosa vähennetään ennakonpidätyksen alaisesta työtulosta eli bruttotuloista.
A-kassan mukaan hallituksen lakimuutos on poistanut suojaosan kokonaan. Uutta lakia sovelletaan 1.4.2024. Tällöin suojaosaa ei enää käytetä sovitellun ansiopäivärahan määrän laskemisessa. Käytännössä suojaosan poistaminen siis pienentää sovitellun ansiopäivärahan määrää.
Avoin työttömyyskassa A-kassa on kaikille palkansaajille avoin, yleinen työttömyyskassa. Aloitimme toimintamme 1.1.2022, kun Teollisuuden työttömyyskassa, Rakennusalan työttömyyskassa ja Työttömyyskassa Finka yhdistyivät.
Kirjoittajan artikkelit
Vasta muutama kuukausi sitten perustettu Seksuaalirikosuhrien tuki ry (SETU) haluaa rikkoa hiljaisuuden, joka usein suojelee rikoksen tekijää ja jättää uhrin näkymättömäksi – erityisesti silloin, kun kyse on ihmisistä, jotka eivät osaa puolustaa itseään. Järjestön varapuheenjohtaja Mia Räisäsen mukaan uhrien tuki ei saisi jäädä rangaistusten varaan, vaan tarvitaan seksuaalirikoslain muuttamista, mielenosoituksia ja koko yhteiskunnan liikehdintää uhrien rinnalle.
Nato-jäsenyys on nyt osoittanut, että Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua käydään kuin pakosta – ja oikeistovoimien johdolla. Haagissa pidetty natomaiden kokous nosti sotabudjetit viiteen prosenttiin. Yhä useampi kysyy, mitä me oikeastaan olemme puolustamassa – ja kenen ehdoilla. Kun aseet vaativat osuutensa, jääkö jäljelle mitään rauhalle, oikeudenmukaisuudelle, yhteiselle tulevaisuudelle tai ihmisten perusturvalle? Parlamentin humanistit ovat eksyksissä. Onko enää olemassa poliittista liikettä, joka uskaltaa sanoa ei sekä aseille että niille arvoille, joita ne kantavat?
- ‹ edellinen
- 7 / 11
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.
Helsingin yliopiston uusi liito-oravan perimää tutkiva selvitys osoittaa, että Suomen metsissä esiintyvä kanta on taantumassa ja se on geenirakenteeltaan yksipuolinen. Tutkijoiden mukaan Suomen vastuu lajien suojelussa ulottuu taigametsien tulevaisuuteen. Samaan aikaan Jyväskylän yliopiston ja Sitran luontojalanjälki-selvitys varoittaa: jos nykyisiä elämäntapoja ei muuteta, viidennes maailman lajeista uhkaa kadota.