Tiedonantajan päätoimittaja, SKP:n poliittisen toimikunnan jäsen, syväpunainen aktivisti, luonnonystävä, musiikkitapahtumien tuottaja ja dj
Keywords:
Useissa Suomen kaupungeissa vaaditaan tulitaukoa Gazaan 7. tammikuuta osana kansainvälistä suurmielenosoitusta
Suomessa tuhansien ihmisten odotetaan osoittavan mieltään sunnuntaina 7. tammikuuta Gazassa tapahtuvaa palestiinalaisten kansanmurhaa vastaan ja välittömän tulitauon puolesta. Helsingin lisäksi mielenosoituksia on luvassa ainakin Turussa, Rovaniemellä, Jyväskylässä, Tampereella, Oulussa, Joensuussa, Porissa ja Lappeenrannassa. Maailman tiettävästi pohjoisin tulitaukomielenosoitus järjestetään Inarissa.
Suomen mielenilmaukset järjestetään osana maailmanlaajuisia mielenosoituksia, joissa vaaditaan Gazaan välitöntä tulitaukoa, rajoittamatonta humanitaarista apua sekä Gazan kaistan laittoman saarron loppua. Ulkomailla mielenilmauksia järjestetään muun muassa Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Mielenosoituskutsun takana on joukko aktivisteja useista eri maista.
Aikaisemmin tällä viikolla Etelä-Afrikka haastoi Israelin valtion Haagin kansainväliseen rikostuomioistuimeen syyttäen Israelin Gazaan kohdistamaa hyökkäystä kansanmurhaksi.
Kuluneiden kolmen kuukauden aikana useat YK:n korkean tason virkamiehet ovat vaatineet kansainvälistä yhteisöä toimimaan kansanmurhan estämiseksi Gazassa. Palestiinalaisalueiden erityisraportoija Francesca Albanese käytti jo lokakuussa termiä etninen puhdistus vaatiessaan tulitaukoa.
– Israel on jo suorittanut palestiinalaisten etnisen joukkopuhdistuksen sodan sumun vallitessa, erityisraportoija Albanese sanoi.
– Jälleen kerran Israel yrittää itsepuolustuksen nimissä oikeuttaa toimintaa, joka vastaa etnistä puhdistamista.
YK:n mukaan Israelin iskut Gazaan ovat surmanneet yli 22 000 palestiinalaista, joista lähes 8 000 on lapsia.
Helsingissä mielenosoittajat kokoontuvat 7.1. Rautatientorilla klo 14.00 ja kulkevat Kansalaistorille, jossa kuullaan puheita ja musiikkia klo 15.30 asti.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Etelä-Vietnamin vapautumisen ja kansallisen yhdistymisen 50-vuotispäivä on historiallinen virstanpylväs, joka symboloi Vietnamin muuttumista sodan runtelemasta kansakunnasta dynaamiseksi, nousevaksi taloudeksi, jonka kasvu on jatkunut vuosikymmeniä. Maanlaajuinen muistotilaisuus noudattaa teemaa: ”Kevään 1975 suuri voitto – kansallisen yhtenäisyyden voima, pyrkimys rauhaan, kansalliseen itsenäisyyteen ja tahto yhdistyä”.
ORPON JA Purran oikeistohallitus on sopinut asevarustelun ja muiden puolustusvoimien menojen lisäämisestä 3,7 miljardilla eurolla seuraavien neljän vuoden aikana. Puolustusvoimien budjetti kasvaa sen seurauksena tällä vuosikymmenellä yli 2,5-kertaiseksi.
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
- 1 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?