Seuraavaksi työelämän tekoälyvaalit
Suomen seuraavista eduskuntavaaleista voi tulla enemmän kuin kilpailu taloudesta, verotuksesta tai julkisista palveluista. Ammattiliitto Pro arvioi, että vaalien keskeiseksi kysymykseksi nousee tekoälyn vaikutus työelämään ja se, miten yhteiskunta reagoi muutokseen. Liiton edustajisto vaatii puolueilta vastauksia erityisesti siihen, miten työntekijöiden toimeentulo, osaaminen ja mahdollisuudet siirtyä uusiin tehtäviin turvataan tilanteessa, jossa tekoäly muuttaa nopeasti työelämän rakenteita.
Ammattiliitto Pro katsoo, ettei suomalaisen yhteiskunnan nykyisiä turvaverkkoja ole rakennettu tekoälymurroksen tarpeisiin. Liiton mukaan huomio tulisi siirtää teknologian mahdollisuuksista siihen, miten yhteiskunta valmistautuu muutoksen seurauksiin. Esille nousevat koulutus, toimeentuloturva, työntekijöiden oikeudet sekä kysymys siitä, kenelle tekoälyn tuottamat taloudelliset hyödyt lopulta kuuluvat.
Liiton mukaan tekoäly vaikuttaa jo nyt rekrytointiin, työn johtamiseen, työtehtävien arviointiin ja itse työn tekemiseen. Siksi keskustelussa ei sen näkemyksen mukaan pitäisi tarkastella ainoastaan yritysten kilpailukykyä tai teknologian käyttöönottoa, vaan myös työntekijöiden mahdollisuuksia selviytyä muutoksesta ja vaikuttaa sen suuntaan.
”Seuraavat eduskuntavaalit ovat paitsi historiallisen tärkeät työelämän kehittämisen kannalta, myös työelämän tekoälyvaalit. Puolueiden pitää kertoa, mikä on niiden suunnitelma ihmisille, joiden työ muuttuu, osaaminen vanhenee tai työtehtävät vähenevät tekoälyn vuoksi. Ei riitä, että puhumme yksinomaan siitä, miten yritykset saadaan käyttämään tekoälyä enemmän”, sanoo Juha Kivistö, Ammattiliitto Pron edustajiston puheenjohtaja, tiedotteessa (19.11.2026).
Tekoäly ja työelämä muuttavat politiikan asetelmia
Pron puheenvuoro liittyy laajempaan keskusteluun työn tulevaisuudesta. Teknologinen kehitys on pitkään muuttanut työmarkkinoita, mutta tekoälyn nopea yleistyminen on nostanut esiin kysymyksiä, jotka koskevat samanaikaisesti tuottavuutta, koulutusta, työntekijöiden oikeuksia ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.
Liiton mukaan keskeinen kysymys on, miten työntekijöitä tuetaan tilanteessa, jossa työtehtävät muuttuvat tai katoavat. Liitto kysyy, miten ihminen koulutetaan uusiin tehtäviin jo ennen kuin muutos toteutuu, miten toimeentulo turvataan siirtymävaiheessa sekä millä tavoin tekoälyn kasvattamat tuottavuushyödyt jaetaan työntekijöiden, yritysten ja yhteiskunnan kesken
Pro nostaa esiin myös vallan ja vastuun jakautumisen. Liiton näkemyksen mukaan teknologisen murroksen kustannukset eivät saisi kasaantua työntekijöille samalla, kun hyödyt keskittyvät yrityksille tai omistajille.

”Tekoälystä voi tulla Suomelle valtava tuottavuusloikka. Mutta yhteiskunnallisesti on kestämätöntä, jos hyödyt kerätään yhteen paikkaan ja muutoksen riskit jäävät työntekijöiden kannettaviksi. Oikeudenmukaisen siirtymän ajattelun pitää päteä myös tekoälymurroksessa. Seuraavan hallituksen on uskallettava vastata kysymykseen: kuka saa tekoälyn hyödyt ja kuinka nämä hyötyjät osallistetaan murroksen vaatimiin sosiaalisiin ja koulutuskustannuksiin”, sanoo Niko Simola, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja.
Muutosturva ja uudelleenkoulutus nousevat vaaliteemoiksi
Liiton mukaan yksi kiireellisimmistä kysymyksistä liittyy osaamiseen. Pro vaatii Suomeen nykyistä ennakoivampaa muutosturvamallia, jossa työntekijän osaamista kartoitetaan ja päivitetään jo silloin, kun työn tiedetään olevan merkittävän muutoksen kohteena. Tavoitteena olisi siirtää yhteiskunnan painopistettä korjaavista toimista ennakoiviin ratkaisuihin.
Pron jäsentutkimuksessa 32 prosenttia toimihenkilöistä arvioi nykyisten työtehtäviensä olevan korvattavissa tekoälyllä viimeistään kymmenen vuoden kuluessa. Viisi vuotta aikaisemmin vastaava osuus oli 21,7 prosenttia. Liitto pitää kehitystä merkkinä siitä, että työmarkkinoiden rakenteelliseen muutokseen on varauduttava nykyistä aktiivisemmin.
Pro esittää mallia, jossa työntekijällä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet saada ohjausta, osaamiskartoituksia ja koulutusta jo ennen työttömyyttä. Liiton mukaan lainsäädännön tulisi tukea sekä yksilöitä että yhteiskuntaa tilanteessa, jossa teknologiset muutokset tapahtuvat nopeasti.
Niko Simolan mukaan on järjetöntä odottaa, että ihminen ensin menettää työnsä ja vasta sen jälkeen ryhdytään miettimään, mitä hän osaisi tehdä seuraavaksi.
Pron ulostulo ennakoi sitä, että tekoälyn vaikutukset voivat nousta kevään eduskuntavaalikampanjoissa aiempaa näkyvämmin esille. Samalla keskustelu siirtyy teknologian mahdollisuuksista siihen, miten työn, toimeentulon, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vastuun kysymykset ratkaistaan tilanteessa, jossa tekoäly muokkaa työelämää yhä syvemmin.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!