Uusi tutkimus paljastaa; Suomella erityinen vastuu liito-oravasta
Helsingin yliopiston uusi liito-orava-tutkimus; ”Uhanalaisen siperialaisen liito-oravan populaatiorakenne genomisen ja mitokondriaalisen aineiston perusteella”, nostaa esiin hälyttävän viestin: Suomessa elävät liito-oravat ovat geneettisesti yksipuolisia ja niiden kannat taantuvat. Elinalueet hupenevat, ja sopeutumiskyky muuttuvaan ympäristöön heikkenee. Tutkimuksen vastuullinen johtaja Jaana Kekkonen sanoo suoraan: "Suomella on erityinen vastuu lajin suojelusta."
Liito-orava ei ole yksin. Se toimii indikaattorina laajemmasta ekologisesta tilasta, eikä sen hiljainen väheneminen ole poikkeus vaan osa suurta kertomusta. Sen asema taigametsissä tekee siitä avainlajin, jonka suojelu tarkoittaa myös muiden, näkymättömien metsän asukkaiden suojelemista. Metsän katoamisen mukana katoaa kokonainen kudelma elämää.
Hiljattain Jyväskylän yliopiston ja Sitran Suomalainen luontojalanjälki -selvitys on paljastanut, että jopa viidennes maailman lajeista voi kuolla sukupuuttoon, jos ihmiset jatkavat elämistä nykyisillä elin- ja kulutustottumuksilla eikä muutosta tapahdu. Tämä tieto ei ole pelkkä ekologinen hälytys, vaan suora viesti siitä, että suojelupolitiikkaa ei voi enää rakentaa erillään elämäntapojen kriittisestä tarkastelusta.
Liito-orava-tutkimuksen tutkija Fernanda Ito toteaa: "Sikhote-Alinin populaation geneettinen ero viittaa siihen, että kyseessä voi olla uusi, vielä nimeämätön kehityslinja." Se, että emme tunne metsän eläviä, on osoitus siitä, kuinka kaukana nykyinen yhteiskunta elää ekosysteemistään. Suojelun puute ei johdu tiedon puutteesta – vaan päätöksenteon painopisteistä.
Pohjoisen havupuuvaltaista metsää kutsutaan taigaksi. Taigametsät ulottuvat Suomesta Siperiaan.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Kun Euroopan johtajat puhuvat vapaudesta, Ranskan kommunistinuoret (MJCF) kysyvät: kenen vapaudesta on kyse, kun aseet puhuvat ja pääoma hyötyy? Ranskalaisnuorten kannanotto paljastaa sodan todelliset voittajat – asefirmat, jälleenrakennusmarkkinat ja EU:n federalistiset haaveet – samalla kun työväenluokka kantaa ruumiiden ja budjettileikkausten taakan. Sota Ukrainassa ei ole kansojen etu, vaan pääoman projekti, jossa rauhan mahdollisuus tukahdutetaan taloudellisen hyödyn nimissä. Uudissana sotahyötytalous kuvaa järjestelmää, jossa konflikti ei ole poikkeus vaan tuottoisa normaali.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
- 1 / 14
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.