11.-12. 10. Helsingissä järjestettävä Tiedonantaja-festivaali nostaa esiin sen, mitä valtamedia usein sivuuttaa: pääoman kasautumisen, työn arjen ja yhteiskunnallisen vastarinnan. Festivaali kokoaa yhteen aktivistit, tutkijat ja taiteilijat, jotka eivät tyydy katsomaan sivusta, kun sananvapaus ja moniäänisyys murenevat teknologisen ja taloudellisen vallan puristuksessa. Tapahtuma toimii vastavoimana mediakentän keskittämiselle ja kutsuu työväenluokan ääntä esiin – ei vain kuultavaksi, vaan vaikuttamaan.
Uusi tutkimus paljastaa; Suomella erityinen vastuu liito-oravasta
13.07.2025 - 08:15
(updated: 13.07.2025 - 09:52)
Liito-orava on vanhojen metsien asukki, jonka suojelu voi samalla edistää myös monien muiden taigametsistä riippuvaisten lajien säilymistä. Kuva: Pekka Tanakka
Helsingin yliopiston uusi liito-orava-tutkimus; ”Uhanalaisen siperialaisen liito-oravan populaatiorakenne genomisen ja mitokondriaalisen aineiston perusteella”, nostaa esiin hälyttävän viestin: Suomessa elävät liito-oravat ovat geneettisesti yksipuolisia ja niiden kannat taantuvat. Elinalueet hupenevat, ja sopeutumiskyky muuttuvaan ympäristöön heikkenee. Tutkimuksen vastuullinen johtaja Jaana Kekkonen sanoo suoraan: "Suomella on erityinen vastuu lajin suojelusta."
Liito-orava ei ole yksin. Se toimii indikaattorina laajemmasta ekologisesta tilasta, eikä sen hiljainen väheneminen ole poikkeus vaan osa suurta kertomusta. Sen asema taigametsissä tekee siitä avainlajin, jonka suojelu tarkoittaa myös muiden, näkymättömien metsän asukkaiden suojelemista. Metsän katoamisen mukana katoaa kokonainen kudelma elämää.
Hiljattain Jyväskylän yliopiston ja Sitran Suomalainen luontojalanjälki -selvitys on paljastanut, että jopa viidennes maailman lajeista voi kuolla sukupuuttoon, jos ihmiset jatkavat elämistä nykyisillä elin- ja kulutustottumuksilla eikä muutosta tapahdu. Tämä tieto ei ole pelkkä ekologinen hälytys, vaan suora viesti siitä, että suojelupolitiikkaa ei voi enää rakentaa erillään elämäntapojen kriittisestä tarkastelusta.
Liito-orava-tutkimuksen tutkija Fernanda Ito toteaa: "Sikhote-Alinin populaation geneettinen ero viittaa siihen, että kyseessä voi olla uusi, vielä nimeämätön kehityslinja." Se, että emme tunne metsän eläviä, on osoitus siitä, kuinka kaukana nykyinen yhteiskunta elää ekosysteemistään. Suojelun puute ei johdu tiedon puutteesta – vaan päätöksenteon painopisteistä.
Pohjoisen havupuuvaltaista metsää kutsutaan taigaksi. Taigametsät ulottuvat Suomesta Siperiaan.
Kirjoittajan artikkelit
527 valtuutettua ja varavaltuutettua ei ole ilmoittanut vaalirahoitustaan määräajassa. VTV uhkaa poliitikkoja nyt 7000 euron sakolla. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ilmiö on toistuva ja huolestuttava. Kyse ei ole pelkästä unohtamisesta vaan vallan piilottamisesta. Demokratia tarvitsee läpinäkyvyyttä – ei hiljaisuutta.
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
- ‹ edellinen
- 3 / 14
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.