Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Keywords:
Vapaa-ajattelijat: Tartuntautien torjunnassa jumalanpalveluksille ei erityisasemaa
23.02.2024 - 13:15
(updated: 23.02.2024 - 13:17)
Jumalanpalveluksille oli koronapandemian aikana eri säännöt, kuin muille tapahtumille. Kuvassa Tampereen Vanha Kirkko. Kuva Petra Packalén
Vapaa-ajattelijain liitto esittää, että jatkossa koronapandemian tyyppisissä tilanteissa jumalanpalveluksia saisi rajoittaa kuten muitakin yleisötilaisuuksia. Nykyinen laki sallii muiden luento- ja yhteislaulutilaisuuksien rajoittamisen.
Suomen tartuntatautilainsäädäntö uudistetaan vuosien 2023–2025 aikana ja sen tavoitteena on tehostaa tartuntatautien torjuntaa sekä vahvistaa varautumista epidemioihin ja pandemioihin.
Vapaa-ajattelijoiden mukaan yhdenvertaisuus toteutuu parhaiten, kun valtio suhtautuu samalla tavalla kaikkien järjestöjen toimintaan. Tällöin ei myöskään kohdella eri tavoin esimerkiksi helluntaiseurakuntia sen mukaan, ovatko ne erillisiä vai osa Helluntaikirkkoa.
Samalla kannalla on Helsingin kaupungin Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala, jonka lausunnon mukaan Koronaviruspandemian aikana koettiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen mukaan tilanteita, joissa esimerkiksi - - uskonnollinen yhteisö kieltäytyi luovuttamassa tiloissaan tartuntataudille altistuneiden tietoja.
Koronarajoitusten aikana oikeusasiamies totesi poliisin toimineen laillisesti estäessään Espoon kotikirkon tilaisuuden torilla. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus salli lestadiolaisten seurojen rajoittamisen, koska lestadiolaisuus ei ole muodollisesti oma uskonnollinen yhdyskuntansa vaan toimii yhdistyksenä.
Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan Vapaa-ajattelijoiden verkkosivuilla.
Kirjoittajan artikkelit
Hallitus suorastaan pakottaa hyvinvointialueita nostamaan asiakasmaksuja korkeimpaan mahdolliseen. Kommunistinen näkökulma terveydenhuoltoon on selkeä: sen pitää olla maksutonta, yleisesti saatavilla ja täysin suojattua markkinatalouden syövyttäviltä voimilta.
Suomen kommunistisella puolueella on kumpaankin kevään vaaliin oma vaaliohjelmansa. Kommunistien vaihtoehto lähtee siitä, että aletaan määrätietoisesti parantaa tavallisten ihmisten oloja. On parannettava pieni- ja keskituloisten taloudellista asemaa, lisättävä vaikutusmahdollisuuksia sekä laajennettava demokraattisia oikeuksia ja vapauksia. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivista toimintaa kaikkien yhteiskunnan ahtaalle ajamien kanssa, sanotaan puolueesta.
- ‹ edellinen
- 2 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?