Keywords:
Verovähennysoikeuden poisto – luokkataistelun uusi kierros
Kun Orpo-Purran hallitus päätti kevään puoliväliriihessä poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden, se ei ollut pelkkä budjettitekninen toimenpide. Se oli ideologinen isku – suora hyökkäys työväenluokan yhteisvaikuttamisen rakenteita vastaan. Kapitalismin koneisto ei lepää, ja nyt se yrittää purkaa lisää kollektiivista toimijuutta.
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren kiteyttää tilanteen: "Mahdollinen lakimuutos olisi hyvin räikeässä ristiriidassa tuloverotuksen keskeisten periaatteiden kanssa ja henkilöverotuksessa ennennäkemätön verosanktio."
Dosentti Timo Viherkenttä muistuttaa, että jäsenmaksut ovat luonnollisia vähennyksiä, jotka liittyvät suoraan tulon hankkimiseen ja säilyttämiseen. Kun nämä pyritään tekemään vähennyskelvottomiksi, kyse ei ole enää verotuksesta vaan kurinpidosta. "Tämä edellyttäisi erityisiä syitä, jollaisina ei voida perustellusti pitää pelkästään valtiontalouden tarpeita."
SAK:n Jarkko Eloranta kysyy osuvasti: "On aihetta kysyä, miksi juuri työmarkkinajärjestön jäsenmaksu ei olisi vähennyskelpoinen tilanteessa, jossa muut tulonmuodostusta tukevat jäsenmaksut pysyisivät vähennyskelpoisina?"
STTK:n Antti Palola näkee hallituksen toiminnan ILOn sopimusten vastaisena: "Valtion pitäisi edistää työmarkkinatoimintaa eikä päätöksillään haitata sitä."
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Suomiräpin moniääninen MC Kajo vaatii Yleisradiota seuraamaan Espanjan yleisradioyhtiön RTVE:n esimerkkiä ja vetäytymään vuoden 2026 kilpailuista, jos Israel sallitaan mukaan. Kyse ei ole vain musiikkikilpailusta, vaan siitä, kenen puolella kulttuurielämä seisoo: työväenluokan ja sorrettujen, vai pääoman ja valtioiden, jotka hyötyvät kansanmurhasta vaikenemisen hinnalla. Euroviisujen ympärillä kuohuva keskustelu paljastaa, kuinka myös taide ja viihde ovat luokkataistelun kenttiä – ja juuri siksi kysymys kuuluu: valitseeko Suomi olla toimija vai sivustakatsoja?
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Kun pääoma kasvaa ja Mammonalinna kohoaa, miksi työväen arki murenee? Suomessa eletään hetkeä, jossa Orpo–Purran hallitus siirtää työelämän riskit yksilölle ja jakaa voitot yrityksille, samalla kun kunnalliset palvelut kuihtuvat ja sosiaalityöntekijän ruokatauko katoaa kalenterista. Kuntaliiton tuore selvitys paljastaa, ettei kyse ole pelkästä budjettivajeesta, vaan rakenteellisesta epäonnistumisesta: kapitalistinen järjestelmä ei enää takaa yhdenvertaisuutta, vaan muuttaa peruspalvelut etuoikeudeksi. Tiedonantajan päätoimittajan sijainen JP (Juha-Pekka) Väisänen kysyy: kuinka kauan yhteiskuntaa voi purkaa, ennen kuin se lakkaa olemasta yhteinen? Tiedonantaja-festivaali kokoaa yhteen ne, jotka eivät suostu hiljaisuuteen – feministiset journalistit, järjestöaktiivit ja työväenluokan rakentajat, jotka vaativat vastauksia ja vaihtoehtoja.
- 1 / 18
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa + Politiikka
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.