Osuuskunta Tradekan edustajistovaaleissa alkaa äänestys ensi viikolla 1. helmikuuta. Tiedonantaja kysyi kahdelta ehdokkaalta, miten he parantaisivat yli sadan vuoden historian omaavaa Tradekaa. Haastattelussa Arto Viitaniemi Etelä-Suomen ja Riitta Tynjä Keski-Suomen vaalialueelta.
Keywords:
Yleislakko nyt!
Suomessa on käynnissä ay-liikkeen täysin oikeutettu taistelu työntekijöiden, työttömien, vähävaraisten ja muiden heikossa asemassa olevien oikeuksien puolesta. Orpon-Purran oikeistohallitus on vaarallisimpia hallituksia Suomessa sotien jälkeen. Se noudattaa täysin oman ideologiansa mukaista sanelulinjaa ja kuripolitiikkaa, joka hyökkää ihmisten lisäksi myös laajemmin demokratiaa vastaan.
Hallituspuolueet ovat puhuneet ”kansan mandaatista”, jolla ne perustelevat toimintaansa. Nämä puheet ovat kuitenkin puhdasta vääristelyä, sillä mitään enemmistön tukea hallituksella ei politiikalleen ole. Kaikki hallituspuolueet ovat rikkoneet eduskuntavaalien alla antamiaan lupauksia, eivätkä puhuneet silloin rehellisesti koko laajuudella siitä, millaisia toimia aikovat työntekijöiden oikeuksien ja heikoimmassa asemassa olevien arjen turvan romuttamiseksi toteuttaa.
Suurituloisille myönnettävistä verohelpotuksista on vaiettu eikä leikkauksissa ja työelämän heikennyksissä ei ole koskaan ollut kyse velkaantumisen taittamisesta. Itse asiassa tämä hallitus ottaa edellistä enemmän velkaa.
Isompi voima koostuu aina työtä tekevistä.
Parempia mahdollisuuksia on
On selvää, että työväenliikkeen kamppailun yhteydessä on tärkeää paljastaa porvarihallituksen politiikan todellinen karva, omistavan luokan ja suuryritysten voittojen kasaantuminen sekä heikennysten negatiivinen yhteiskunnallinen vaikutus. Konkreettisia vaihtoehtoja on esitetty toimivamman ja reilumman työllisyyden, toimeentulon ja palveluiden turvaamisen rakentamiseksi.
Suomen kommunistinen puolue esittää paremman työajan toteuttamista lyhentämällä yleistä työaikaa 6 tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta. Kommunistien lakialoite paremmasta työajasta on juuri päivitetty.
Reilulla ja vasemmistolaisella työllisyyspolitiikalla voidaan luoda uusia, kunnolla palkattuja työpaikkoja, vahvistaa julkisia lähipalveluja sekä tukea alueellista kehitystä kunnissa ja maakunnissa.
Entä miten näihin tavoitteisiin voidaan päästä tilanteessa, jossa poliittinen ja isoilta osin myös taloudellinen voima on työnantajaosapuolella? Tässäkin tilanteessa on muistettava, että isompi voima koostuu silti aina työtä tekevistä. Kun duunarin hanskat tippuvat, tippuvat myös hikipisarat porvarin otsalta.
Tammi-helmikuussa 2024 järjestetyt poliittiset lakot ovat olleet hyvä alku. Porvarihallitus ja EK ei kuitenkaan tule perääntymään vain näillä toimilla. Nyt on otettava käyttöön isompi vaihde.
Yleislakko tuo esiin työntekijöiden kollektiivisen vallan ja korostaa heidän korvaamattomuuttaan yhteiskunnan toiminnalle. Tämä painostaa hallituksia ja yrityksiä vastaamaan työntekijöiden vaatimuksiin paremmista palkoista, työoloista ja sosiaalisista turvaverkoista.
Yleislakko myös haastaa järjestelmäperäistä epätasa-arvoa. Se on nähtävä välineenä, joka kyseenalaistaa systeemistä eriarvoisuutta, kuten varallisuuseroja, työntekijöiden riistoa ja ympäristön pilaantumista. Parhaassa tapauksessa se ajaa välttämätöntä systeemistä muutosta välittömien vaatimusten lisäksi.
Yleislakko myös lisää tietoisuutta herättämällä merkittävää huomiota julkisessa keskustelussa. Ay-liike voi vain hyötyä tällaisesta näkyvyydestä myös pitkällä tähtäimellä. Uusien jäsenten lisäksi luokkatietoisuuden herättely jo tällä hetkellä aktiivien keskuudessa hyödyttää tulevia kamppailuja. Ja tulevaisuudessa ne kamppailut käydään työehtojen parantamiseksi, ei vain heikennysten torjumiseksi.
Kirjoittajan artikkelit
Historian ensimmäisissä aluevaaleissa äänestetään aluevaltuustot 21 hyvinvointialueelle. Tiedonantaja vieraili Vantaan opistotalon äänestyspaikalla, jossa muiden ohella oli otettu huomioon terveysturvallisuus.
Kurdiopettaja Zara Mohammadi on aloittanut tällä viikolla viiden vuoden tuomionsa kotikaupunkinsa vankilassa. Zara toimi vapaaehtoisena perustamassaan Nojin-yhdistyksessä kurdinkielen opettajana ja lisäksi hän on ottanut julkisesti kantaa kurdinkielisen opetuksen sallimisen ja järjestämisen puolesta. Nämä teot yksinään riittivät Iranin tuomioistuimelle asettaa hänet syytteeseen ja langettaa hänelle viiden vuoden vankeustuomio.
- ‹ edellinen
- 33 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Kun presidentit ja pääministerit keskustelevat sodasta, työväenluokka maksaa verot, kantaa taakan ja hautaa lapsensa. Suurpääoma määrittää, milloin ja miksi soditaan, mutta kenen ääni kuuluu, kun päätetään rauhasta? Nuorten kasvava epäluottamus poliitikkoihin, imperialistiset sodat ja kansainvälinen pääoman etu paljastavat, että rauhan kysymys on pohjimmiltaan luokkakysymys — ja juuri siksi ratkaiseva hetki työväenluokan ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle on käsillä nyt.
Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”