Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Keywords:
Yleistuki vai yleistetty kurjuus? – Riitta Tynjä haastaa sosiaaliturvan markkinoistamisen
Orpo-Purran hallituksen esitys yleistuesta ei ole vain tekninen uudistus – se on ideologinen siirto, joka paljastaa kapitalismin kylmän logiikan: yksilön arvo mitataan tuottavuudella, ei ihmisarvolla. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän terävät huomiot nostavat esiin sen, mitä ei hallituksen tiedotteissa sanota: yleistuki ei ole turva, vaan kontrollin väline.
“Tarveharkinta tarkoittaa käytännössä sitä, että nuori, joka asuu vanhempiensa luona, ei ole enää yksilö vaan osa perheen tuloyksikköä. Se rikkoo perustuslaillisen oikeuden henkilökohtaiseen sosiaaliturvaan,” Tynjä sanoo. Hänen mukaansa tämä ei ole vain tekninen yksityiskohta, vaan luokkapoliittinen kysymys: “Työväenluokan nuorilta viedään mahdollisuus itsenäisyyteen, samalla kun pääoma saa lisää vapautta leikata.”
Yleistuen retoriikka puhuu sujuvoittamisesta, mutta käytännössä kyse on etuuksien leikkaamisesta. “Kun puhutaan yksinkertaistamisesta, pitäisi kysyä: kenelle se on yksinkertaista? Ei ainakaan sille nuorelle, joka joutuu odottamaan kuukausia tukea ja selittämään miksi ei ole töissä,” Tynjä toteaa. Hän näkee yleistuen osana laajempaa markkinoistamisen projektia, jossa sosiaaliturva muutetaan palveluksi, ei oikeudeksi.
SKP:n SOTE-ryhmän esittämä 1500 euron perusturva kaikille täysi-ikäisille on radikaali, mutta harkittu ehdotus. “Se ei ole utopia, vaan realismia, jos mittarina on ihmisarvo eikä budjettikuri”, Tynjä sanoo. Malli poistaisi karenssit, omavastuut ja läheisten tulojen vaikutuksen – ja palauttaisi sosiaaliturvan yksilön oikeudeksi, ei perheen velvollisuudeksi.
Tynjän puheessa kuuluu suomalainen suoruus ja filosofinen syvyys. Hän ei agitoi, vaan haastaa: “Kapitalismi ei ole luonnonlaki. Me voidaan rakentaa yhteiskunta, jossa ihmisarvo ei riipu työmarkkina-asemasta.” Tämä on kutsu – ei vain poliittiseen keskusteluun, vaan toimijuuteen. Työväenluokan, nuorten, taiteilijoiden ja rauhanaktivistien on aika nähdä, että vaihtoehtoja on. Ne eivät synny kabineteissa, vaan kaduilla, keittiöissä ja kollektiiveissa.
Orpon hallituksen yleistukiesitys on osa julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2026–2029, ja se esiteltiin kehysriihen yhteydessä huhtikuussa 2025. Hallitus julkaisi virallisen tiedotteen asiasta 23.4.2025.
Eduskuntakäsittelylle ei ole vielä annettu tarkkaa päivämäärää, mutta tyypillisesti tällaiset laajat sosiaaliturvauudistukset etenevät ensin valiokuntakäsittelyyn syksyn budjettiriihen jälkeen. On odotettavissa, että esitys etenee eduskuntaan loppuvuodesta 2025, jolloin siitä keskustellaan täysistunnossa ja mahdolliset lakimuutokset valmistellaan vuoden 2026 alkuun mennessä.
Kirjoittajan artikkelit
Vasta muutama kuukausi sitten perustettu Seksuaalirikosuhrien tuki ry (SETU) haluaa rikkoa hiljaisuuden, joka usein suojelee rikoksen tekijää ja jättää uhrin näkymättömäksi – erityisesti silloin, kun kyse on ihmisistä, jotka eivät osaa puolustaa itseään. Järjestön varapuheenjohtaja Mia Räisäsen mukaan uhrien tuki ei saisi jäädä rangaistusten varaan, vaan tarvitaan seksuaalirikoslain muuttamista, mielenosoituksia ja koko yhteiskunnan liikehdintää uhrien rinnalle.
Nato-jäsenyys on nyt osoittanut, että Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua käydään kuin pakosta – ja oikeistovoimien johdolla. Haagissa pidetty natomaiden kokous nosti sotabudjetit viiteen prosenttiin. Yhä useampi kysyy, mitä me oikeastaan olemme puolustamassa – ja kenen ehdoilla. Kun aseet vaativat osuutensa, jääkö jäljelle mitään rauhalle, oikeudenmukaisuudelle, yhteiselle tulevaisuudelle tai ihmisten perusturvalle? Parlamentin humanistit ovat eksyksissä. Onko enää olemassa poliittista liikettä, joka uskaltaa sanoa ei sekä aseille että niille arvoille, joita ne kantavat?
- ‹ edellinen
- 7 / 11
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.
Helsingin yliopiston uusi liito-oravan perimää tutkiva selvitys osoittaa, että Suomen metsissä esiintyvä kanta on taantumassa ja se on geenirakenteeltaan yksipuolinen. Tutkijoiden mukaan Suomen vastuu lajien suojelussa ulottuu taigametsien tulevaisuuteen. Samaan aikaan Jyväskylän yliopiston ja Sitran luontojalanjälki-selvitys varoittaa: jos nykyisiä elämäntapoja ei muuteta, viidennes maailman lajeista uhkaa kadota.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.