Asumistuki vaikuttaa vuokriin luultua vähemmän
VATT:n tutkimuksen mukaan vuokrat eivät ole korkeampia asunnoissa, joihin maksetaan avokätisemmin asumistukea.
Tulokset ovat ristiriidassa aiempien suomalaisten tutkimusten kanssa, joiden mukaan asumistuen erot vaikuttavat voimakkaasti vuokriin.
Tutkimusjohtaja Essi Eerolan ja erikoistutkija Teemu Lyytikäisen tutkimuksessa havaitaan, että yleisen asumistuen erot eivät heijastu vuokriin.
Tulokset ovat ristiriidassa aiempien suomalaisten tutkimusten kanssa, joiden mukaan asumistuen erot vaikuttavat voimakkaasti vuokriin. Uudessa tutkimuksessa kotitaloudelle maksetun asumistuen vaikutus sen maksamaan vuokraan pystytään arvioimaan aiempaa luotettavammin ja läpinäkyvämmin.
Tutkimustieto asumistukijärjestelmän vaikutuksesta vuokriin on tärkeää järjestelmän toimivuutta arvioitaessa. Kotitalouden saama asumistuki riippuu esimerkiksi tuloista ja perhekoosta. Eerolan ja Lyytikäisen uudet tulokset viittaavat siihen, että tietyille ryhmille maksettava avokätisempi tuki ei valu vuokranantajille vaan kohdentuu tuensaajille.
– Julkisessa keskustelussa toistuu oletus asumistuen valumisesta suurelta osin vuokriin, mutta tulostemme perusteella tämä huoli on liioiteltu, Essi Eerola painottaa.
Vuokravaikutuksen mittaamisessa hyödynnettiin vuoteen 2015 asti voimassa olleen asumistukijärjestelmän erityispiirteitä.
Tuloksia yleistettäessä tulee Eerolan ja Lyytikäisen mukaan olla tarkkana. Tutkimuksessa saatiin suoraa näyttöä siitä, että neliövuokranormin erot eivät vaikuta eri asuntojen suhteellisiin vuokriin. Tulokset voi mahdollisesti yleistää koskemaan myös muista tekijöistä johtuvia eroja asumistuen suuruudessa. Tulokset eivät kuitenkaan kerro esimerkiksi siitä, nostaako asumistukijärjestelmä sinänsä yleistä vuokratasoa.
Tutkimuksessa keskitytään suurissa kaupungeissa pienissä yksityisissä vuokra-asunnoissa asuviin tuensaajiin. Tässä ryhmässä neliövuokranormi oli sitova yli 80 prosentilla tuensaajista, joten neliövuokranormin erot vaikuttivat voimakkaasti heille maksettuihin asumistukiin.
Tutkimuksessa käytettiin Kelan aineistoa, joka kattaa kaikki asumistuen saajat vuosilta 2008-2013.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
SKP vietti kymmenen vuotta sitten vappua tunnuksella Irti porvareista! Taiteilija Jani Leinonen suunnitteli SKP:lle tuolloin vapputunnuksen, jossa ilmassa oleva nyrkki viestii kapinasta, uhmasta, yhtenäisyydestä ja voimasta.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Helsingin yliopiston uusi liito-oravan perimää tutkiva selvitys osoittaa, että Suomen metsissä esiintyvä kanta on taantumassa ja se on geenirakenteeltaan yksipuolinen. Tutkijoiden mukaan Suomen vastuu lajien suojelussa ulottuu taigametsien tulevaisuuteen. Samaan aikaan Jyväskylän yliopiston ja Sitran luontojalanjälki-selvitys varoittaa: jos nykyisiä elämäntapoja ei muuteta, viidennes maailman lajeista uhkaa kadota.
Itä-Hakkilassa jalka nousee musiikin ja talkoohengen tahdissa. 60-vuotisjuhlia viettävä Pavi on tanssivan yhteisön oma paikka. Juhlien keskellä toteutettava johtajanvaihdos on lavabisnekselle sekä uhka että mahdollisuus. Vantaa ei ole sivujuonne – vaan Pavin toimijoiden mukaan paras paikka lavatanssille.
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous järjestetään tilanteessa, jossa maailma palaa, rauhanliike yskii ja työväenliike etsii uutta kurssiaan. Väistyvä puheenjohtaja Liisa Taskinen tiivistää tilanteen: ”Toivon, että edustajakokouksessa syntyy yhteinen tahtotila ja innostus.”
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.