Tiedonantaja-festivaali kokoaa jälleen eri alojen aktivisteja, tutkijoita, poliitikkoja, artisteja ja kansainvälisiä vieraita etsimään vaihtoehtoisia ulospääsyjä sodista, ympäristökriisistä, median yksipuolisuudesta ja politiikan vaihtoehdottomuudesta. Festivaali järjestetään viikonloppuna 19.-20. lokakuuta 2024 Vantaan Myyrmäessä Myyräncolo -kulttuurikeskuksessa.
Autismi- ja Aspergerliitto haastaa stereotypiat
Autismi- ja Aspergerliiton 100 autismia -kampanja haastaa autismiin liittyviä stereotypioita. Kampanjassa halutaan kertoa, miten moninainen joukko ihmisiä kuuluu todellisuudessa autismikirjoon. Kampanjan myötä liitto nostaa esiin autismikirjon henkilöiden kohtaamia ennakkoluuloja ja heidän tarinoitaan, jotta ihmisten käsitys autismikirjosta laajenisi.
Vaikka stereotypiat monesti auttavat meitä ymmärtämään eri asioita ja ilmiöitä, ne voivat myös rajoittaa ymmärrystämme.
– Haluan rikkoa stereotypian, että meillä ei olisi huumorintajua. Toinen työni on kirjaimellisesti ihmisten naurattamista, ja olen autismin kirjolla, kertoo stand up koomikko Joel Herman.
"On surullista huomata, että poikaani luullaan tyhmäksi, kun hänellä ei ole puhetta."
– Se, että emme välttämättä osaa ilmaista empatiaa toivotulla tavalla, ei tarkoita sitä, ettemmekö empatiaa kokisi, joskus niinkin vahvasti, että se sattuu, toteaa Noora Leino.
– On surullista huomata, että poikaani luullaan tyhmäksi, kun hänellä ei ole puhetta. Hänhän on taitavampi ja fiksumpi monessa asiassa kuin me muut yhteensä, sanoo autistisen pojan äiti Satu Kontuvuori.
Liitto kannustaa kampanjassaan autismikirjon henkilöitä ja heidän läheisiään kertomaan sosiaalisessa mediassa, minkälaisen autismikirjoon liittyvän stereotypian he haluaisivat rikkoa.
Diagnoosimuutos
Vuonna 2018 on tulossa diagnoosimuutos, jonka tuloksena autismikirjoon kuuluvat erilliset diagnoosit (autismi, Aspergerin oireyhtymä, epätyypillinen autismi, disintegratiivinen kehityshäiriö) poistuvat ja tilalle tulee yksi sateenvarjodiagnoosi autismikirjon häiriö.
– Vaikka autismikirjo on sanana jo vakiintunut käyttöön, törmäämme liitossa silti usein kysymykseen, että mistä ihmeen autismikirjosta te oikein puhutte. Autismikirjo-sana kertookin idean kampanjamme takana: kaikki autismikirjon henkilöt ovat erilaisia ja autismipiirteet näyttäytyvät kaikissa vähän eri tavoin. Kampanjan nimi kumpuaakin siitä, ettei ole olemassa yhtä autismia, vaan ainakin sata, toteaa Autismi- ja Aspergerliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen.
20-vuotisjuhlavuottaan viettävä Autismi- ja Aspergerliitto julkaisee 100 autismia -kampanjan yhteydessä videon, jossa kerrotaan, mistä autismikirjossa on kysymys. Kampanjan yhteydessä on käynnistynyt vuoden loppuun kestävä varainkeruukampanja Otto-automaateilla, jolla liitto kerää varoja autismitietoisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa.
Kirjoittajan artikkelit
Tiedonantaja Festival will once again bring together activists, researchers, politicians, artists and international guests from different fields to look for alternative ways out of wars, environmental crises and media biases. The programme includes debates, presentations, workshops and of course culture and music! The festival will take place over one weekend at the Myyräncolo cultural centre in Vantaa's Myyrmäki, Finland.
- ‹ edellinen
- 2 / 328
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Adressin voi allekirjoittaa aina 4.12. asti.
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.