Budjettimielenosoitus ja korpivaellus Heurekaan

Pääministeri Jyrki Katainen järjestää maanantaina 26. elokuuta kolmikantapohjaisen ”keskustelutilaisuuden” Vantaalla Tikkurilassa Heurekassa. Sitä on kutsuttu uudeksi Korpilammeksi. Tarkoitus on antaa ”tilannekuva” pienehkölle joukolle johtajia, jotka Kataisen vision mukaan lähtevät tahollaan hoitamaan kukin osansa.

Heurekan tilaisuuden aika ja paikka ovat otolliset sille, että annetaan kuva todellisesta elämästä ja siitä, miten sitä on parannettava – yleisölle, medialle ja paikalla olevalle poliittisen ja taloudellisen eliitin edustajille.

”Korpivaellus Heurekaan” kokoontuu maanantaiaamuna klo 8.30 Heurekaan vievällä sillalla rautatieradan vieressä, mistä siirrytään mielenilmauspaikkaan. Ohjelmassa on myös Tikkurilan Tikkuraitilla klo 10 alkava tapahtuma Sormet pois Sosterista – säästöt syövät tulevaisuutemme.

Maanantain päätteeksi klo 18 alkaa talouspoliittinen keskustelu Vernissassa. Järjestäjinä mm. Vahti ry ja Vantaan köyhät.

Budjettiriihi keskiviikkona Säätytalolla

Keskiviikkona 28. elokuuta kokoontuu Kataisen sixpack-hallitus budjettiriiheen. Luvassa on yrityksille verohelpotuksia ja kansalle leikkauksia ja veronkorotuksia.

Perinteinen budjettimielenosoitus kokoontuu Helsingin Säätytalon edustalle klo 9 alkaen. Sana on vapaa avoin mikki –periaatteella.

Kaikki ovat tervetulleita kertomaan mielipiteitä ja kommentteja Kataisen ja Urpilaisen budjettiin.

Kommentoimaan on ehtinyt jo muun muassa Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto TSIL, joka moittii budjetissa esitettyjä kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien 362 miljoonan euron leikkauksia.

– Esitykseen sisällytetyt erillismäärärahat ovat häviävän pieniä suhteessa valtionosuuksien suunniteltuun leikkaukseen, toteaa liitto.

Kannanoton mukaan peruspalvelujen valtionosuuksien vähentäminen merkitsisi, että kunnilla tulisi olemaan entistäkin heikommat mahdollisuudet vastata edes lakisääteisistä velvoitteistaan, etenkin, kun yleinen taloudellinen tilanne samanaikaisesti heikentää kuntien verotulopohjaa.

– Käytännössä se aiheuttaisi kunnissa edelleen peruspalvelujen supistamista, painetta palvelumaksujen korotuksiin ja palvelujen saatavuuden kohtuutonta, jopa lainvastaista kiristämistä.

Esimerkiksi terveyserojen jatkuva kasvu ja terveyspalvelujen eriarvoistumiskehitys edellyttäisivät panostusta nimenomaan palvelujen kohentamiseen ja niiden saatavuuden parantamiseen.