Eduskunta käänsi selkänsä eläkeläisille

Viime viikolla eduskunta hylkäsi täysistunnossaan puolueisiin sitoutumattoman Suomen Senioriliikkeen (SSL) syyskuussa 2015 käynnistämän Kansalaisaloitteen. Aloitteessa esitettiin työeläkkeiden tarkistusindeksin muuttamista taitetusta indeksistä takaisin ansiotasoindeksiksi. Aloitteen allekirjoitti lähes 85 000 kansalaista. Edellisellä viikolla eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta oli hylännyt aloitteen yksimielisesti.

Vuodesta 1996 lähtien työeläkkeiden tarkistuksissa on sovellettu ns. taitettua indeksiä, jossa elinkustannusindeksin muutokset otetaan huomioon 80 %:sti ja ansiotuloindeksi 20 %:sti. Vuosien 1977 ja 1995 välisenä aikana indeksien suhde oli 50/50 %. Sitä ennen työeläkkeitä tarkistettiin sataprosenttisesti samaan tahtiin kuin palkkojakin.

Sipilän hallitus alensi vastikään kansaneläkkeitä ensimmäisen kerran itsenäisen Suomen historiassa, jopa kahteen kertaan.

Työeläkkeiden taitettu indeksi merkitsee, että eläkkeiden taso jää jatkuvasti palkkakehityksestä jälkeen. Eläketurvakeskus on laskenut, että vuodesta 1996 lähtien taitetun indeksin vuoksi, eläkeläiset ovat saaneet yhteensä noin sata miljardia euroa vähemmän eläkettä verrattuna siihen, että tuona aikana olisi sovellettu ansiotasoindeksiä. Samaan aikaan eläkeyhtiöiden varat ovat paisuneet 190 miljardiin euroon.

Kaikkein pienimpiä eläkkeitä ovat kansaneläkkeet. Niiden korotukset määräytyvät pelkästään elinkustannusten perusteella ja niinpä ne jäävät eniten jälkeen palkkakehityksestä. Kansaneläkkeet maksetaan valtion budjetista. Sipilän hallitus alensi vastikään kansaneläkkeitä ensimmäisen kerran itsenäisen Suomen historiassa, jopa kahteen kertaan. Köyhiä kuritetaan todella raskaalla kädellä.

Työeläkeläiset eivät myöskään ryve rahassa. Eläketurvakeskuksen mukaan 56 % työeläkeläisistä saa eläkettä bruttona 1 500 euroa kuussa tai vähemmän, ja 88 % eläkeläisistä saa bruttona 2 500 euroa kuussa tai vähemmän.

Taitettu indeksi kurittaa

Eläkeyhtiöt maksavat nykyisin työeläkettä vuosittain yhteensä noin 25 miljardia euroa. Siinä on 20 vuoden ajalta syntynyt sadan miljardin euron vajaus. Taitettu indeksi kurittaa erityisesti kauan eläkkeellä olleita. Ikäihminen, joka on ehtinyt olla työeläkkeellä kaksikymmentä vuotta, on todella saanut tuntea nahoissaan taitetun indeksin vaikutukset. Sen aiheuttama kokonaistappio eläkeläisille vastaa viiden vuoden maksamattomia eläkkeitä.

Kansalaisaloitteen vaatimus taitetun indeksin palauttamiseksi työpalkkaindeksiksi on enemmän kuin perusteltu. Käytännössä kuitenkin koko eduskunta vastusti aloitetta. Ainoa yksimielinen poliittinen tuki eläkeläisten aloitteelle tuli eduskunnan ulkopuolelta. Suomen Kommunistinen Puolue on suurin eduskunnan ulkopuolinen puolue ja ainoa merkittävä puolue, joka on virallisesti asettunut tukemaan aloitetta.

Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat kääntäneet selkänsä eläkeläisille. Vastavuoroisesti eläkeläiset voivat täydellä syyllä kääntää selkänsä näille puolueille. Ensimmäinen tilaisuus tähän on huhtikuun kuntavaaleissa. Eläkeläisväestöllä ei ole mitään syytä äänestää kunnanvaltuustoihin eläkeläisvihamielisiä kansanedustajia eikä heidän hengenheimolaisiaan.

Kirjoittaja on SKP:n eläkeryhmän jäsen ja kuntavaaliehdokas Espoossa nro 405.