Ei leikata lapsilta!
Leikkauspolitiikkaa vastustavaan suurmielenosoitukseen 22. elokuuta yhdistyy myös erikseen Kansalaistorilla kello 14.30 kokoontuva kulkue, jonka tarkoitus on nostaa esiin talouskurin vaikutuksia lapsiin ja perheisiin. Ei leikata lapsilta! Mielenosoitus hyvinvoinnin puolesta -tapahtuman kutsussa todetaan, että lapset ovat Sipilän hallituksen mittavien leikkaustoimien suurimpia kärsijöitä.
– Siellä on aika paljon ihan suoria leikkauksia lapsilta, kuten päiväkotien ryhmäkokojen kasvattaminen, esiopetuksen purkaminen, subjektiivisen päivähoito-oikeuden lakkauttaminen sekä perusopetuksesta ja lapsilisistä säästäminen, luettelee mielenosoituksen järjestäjiin kuuluva Katri Immonen.
Toisaalta Immosen mukaan kaikki perusturvaleikkaukset tulevat lisäämään lapsiköyhyyttä, onhan työttömien ja opiskelijoiden perheissä paljon lapsia. Tilanteessa, missä leikataan lapsilta ja perheiltä, kärsivät erityisesti jo nyt ahtaalla olevat pienituloiset perheet. Ja kun puhutaan kuntien vastuiden keventämisestä, tarkoitetaan muun muassa leikkauksia kirjastoista, liikuntapalveluista ja nuorisotiloista – palveluista, jotka lapsille ja lapsiperheille ovat hyvinkin tärkeitä.
Immonen pitää tärkeänä, että ihmiset tuovat esille itseensä kohdistuvien leikkausten vaikutuksia, mutta samalla kamppailevat solidaarisesti myös muihin kohdistuvia leikkauksia vastaan. Hän toteaa, että leikkauspolitiikan vastustaminen koko laajuudessaan voi tuntua abstraktilta, mutta kun nostetaan näkyville leikkausten konkreettiset vaikutukset lapsiperheiden arkeen, on helpompi tarttua aiheeseen ja tulla mukaan toimintaan.
Lapset investointi tulevaisuuteen
Immosen mukaan politiikan tulisi lähteä ihmisten tarpeista ja pyrkiä kasvattamaan hyvinvointia.
– Ratkaisut, millä taloudellisia ongelmia on nyt lähdetty hoitamaan, ovat monen taloustieteilijänkin mielestä katastrofaalisia, hän sanoo.
– Fakta on, että jos esimerkiksi koulutuksesta säästetään, tulee se maksamaan jatkossa säästöjä enemmän.
Lyhytnäköisen leikkauspolitiikan sijasta Immonen vaatii investointeja tulevaisuuteen: lapsiperheisiin, päivähoitoon ja koulutukseen.
Immonen pitää tärkeänä, että 22. päivän mielenosoitusten jälkeen vastarinta yhä jatkuu ja laajenee. Leikkauspolitiikkaa vastustamaan olisi muodostettava tarpeeksi isoja liittolaisuuksia, jotta oikeasti jotain tapahtuu. Immosesta onkin hienoa, että esimerkiksi Vanhempainliitto on lähtenyt tukemaan kamppailua.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.