Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Eläkeiän nosto horjuttaa hallitusta Brasiliassa
Brasilian hallituksen esitys eläkeiän nostamisesta 65 vuoteen herättää ristiriitoja. Nykyisin naiset voivat eläköityä erikoisjärjestelyin jo 50-vuotiaana ja miehet 60 vuoden iässä.
Hanke on ajanut kansaa kaduille mielenosoituksiin.
Uudistus vaatii perustuslain muutoksen, ja on epävarmaa saako presidentti Michel Temerin oikeistohallitus sen läpi parlamentissa. Hallituksen mukaan uudistus on välttämätön tai Brasilian talous romahtaa 206-miljoonaisen väestön vanhetessa.
Hanke on kuitenkin ajanut kansaa kaduille mielenosoituksiin, jotka saavat tukea ammattiyhdistyksiltä ja myös eräiltä hallituspuolueiden kansanedustajilta.
Aiemmin varapresidenttinä toimineen Temerin hallitus tuli valtaan toukokuussa sen jälkeen, kun vasemmistolainen presidentti Dilma Rousseff oli pidätetty virasta ja hänen hallituksensa hajotettu.
– Temerin mahdollisuudet saada uudistukset läpi ovat alle 50 prosenttia, mielipidemittausten asiantuntija Raul Velloso arvioi.
Myönnytykset tarpeen
Ilman eläkeuudistusta hallituksen on kuitenkin vaikea toteuttaa jo läpi ajamaansa perustuslain muutosta, joka jäädyttää julkisten menojen kasvun inflaation tasolle 20 vuodeksi.
– Jos hallitus valitsee kaikki tai ei mitään -linjan, se todennäköisesti häviää. Tuen saaminen eläkeuudistukselle vaatisi paljon myönnytyksiä, Antonio Augusto Queiroz ay-liikkeen parlamentaarisesta lobbausjärjestöstä (Diap) sanoo.
Sama eläkeikä naisille ja miehille kuuluu lakiesityksen vaikeimmin nieltäviin osiin.
– 65 vuotta miehille voi mennä läpi, jos naisten eläkeikää alennetaan, Queiroz uskoo.
Nykyisin miehet pääsevät vanhuuseläkkeelle 65:n ja naiset 60:n vuoden iässä, jos takana on vähintään 15 työvuotta. Yleisemmin noudatetaan kuitenkin systeemiä, joka yhdistää iän ja työvuodet. Mieskin voi jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana, jos työvuosia on kertynyt 35.
Brasiliassa ei ole kattavaa eläkejärjestelmää, mutta vähintään 15 vuotta työelämässä olleilla ja eläkeiän saavuttaneilla on oikeus minimipalkkaa vastaavaan eläkkeeseen, joka on noin 260 euroa kuussa.
Monenlaista eriarvoisuutta
Naisjärjestöjen mielestä yhtenäinen eläkeikä ei ota huomioon Brasilian työmarkkinoiden eriarvoisuutta. Naiset saavat miehiä harvemmin vakinaista työtä, mikä tietää potkuja helpommin. Naisille maksetaan samasta työstä vähemmän kuin miehille, ja he tekevät toisen työpäivän kotona.
Yhtenäinen eläkeikä aiheuttaa alueellista eriarvoisuutta.
Yhtenäinen eläkeikä aiheuttaa myös alueellista eriarvoisuutta. Brasilialaisten eliniänodote on keskimäärin 75,5 vuotta mutta lähestyy 80:tä vaurailla alueilla ja jää reiluun 70 vuoteen pohjoisen ja koillisen köyhillä alueilla.
Tarkkailijoiden mukaan Temerin tukena olevalla 18 puolueen koalitiolla on vaikeuksia turvata eläkeuudistuksen taakse vaadittava 60 prosentin enemmistö parlamentin molemmissa kamareissa.
Eläkeuudistuksesta voi tulla hallituksen hauta, oppositiota edustavan sosialistipuolueen senaattori João Alberto Capiberibe ennustaa. Hänen mielestään Rousseffin elokuista viraltapanoa seurannut poliittinen kriisi tulisi ratkaista järjestämällä ylimääräiset vaalit, joissa Temerin kannatus mitattaisiin. Lain mukaan vaalit pidetään vasta lokakuussa 2018.
(IPS – Mario Osava)
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.