Eläkeläisjärjestöt: Kansaneläkeindeksin leikkaus peruttava
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry vaatii, että kansaneläkeindeksiin vuonna 2017 tehty leikkaus ja indeksin jäädyttäminen perutaan. Samalla hallituksen tulee luopua vuodelle 2019 kaavailemastaan kansaneläkeindeksin jäädytyksestä. Eläkeindeksin leikkaus ja jäädytys ovat vaikuttaneet eniten pienituloisten, perusturvan varassa elävien toimeentuloon. Indeksin leikkaaminen on lisännyt vanhusten köyhyyttä.
Kansaneläkeindeksin leikkausten vaikutukset ilmenevät vastajulkaistusta SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n selvityksestä. Selvityksen mukaan esimerkiksi yksinasuvan, täyttä kansaneläkettä saavan tulot olisivat tänään 18 euroa kuukaudessa korkeammat ilman indeksileikkauksia. Kansaneläkkeen täysi määrä on nyt 628,85 euroa kuukaudessa. Tammikuussa 2018 kansaneläkkeen saajia ja työeläkettä kansaneläkkeellä täydentäviä oli yhteensä noin 604000 henkilöä.
Kansaneläkeindeksin leikkaus heijastuu etuuksissa
EETU ry:n puheenjohtaja Eeva Kuuskoski muistuttaa, että eläkkeiden ohella indeksien jäädytys vaikuttaa muihinkin ikäihmisille tärkeisiin etuuksiin.
‒ Kansaneläkeindeksin leikkaus heijastuu esimerkiksi eläkkeensaajan asumistukeen. Lisäksi eläkeläisten toimeentuloa vaikeuttavat lääkekorvausten leikkaukset sekä terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset, Kuuskoski tähdentää.
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry vaati perusturvan indeksijäädytyksen perumista jo viime syksynä valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä. Myös Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on moittinut Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa riittämättömäksi.
EETUn Jäsenjärjestöjä ovat Eläkeliitto, Eläkeläiset, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL, Kansallinen senioriliitto, Kristillinen eläkeliitto ja Svenska pensionärsförbundet.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
- 1 / 331
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.