Tiedonantajan päätoimittaja, SKP:n poliittisen toimikunnan jäsen, syväpunainen aktivisti, luonnonystävä, musiikkitapahtumien tuottaja ja dj
Eläkeputken leikkaaminen ei synnytä suoraan uusia työpaikkoja
13.11.2020 - 13:00
(updated: 17.11.2020 - 11:21)
Työttömien Keskusjärjestön hallitus vastustaa työttömien eläkeputken leikkaamista. Työttömyysturvan lisäpäivien, ns. eläkeputken, leikkaaminen ei suoraan synnytä uusia työpaikkoja. Etenkin koronan riivaamassa taloustilanteessa uusien työpaikkojen syntyminen on epävarmaa.
– Niiden työttömien kohdalla, jotka eivät työllisty avoimille työmarkkinoille, eläkeputken leikkaaminen johtaa pienempään työttömyysturvaan ja pienempään eläkkeeseen. Näin voi käydä vaikka työuraa olisi yli 35 vuotta takana, keskusjärjestön hallitus toteaa.
Laki työllisyyden kuntakokeilusta on tulossa eduskunnan käsittelyyn lähiaikoina. Kuntakokeilut tulevat muokkaamaan työttömien palveluohjausta merkittävästi. Tärkeää on, että kokeilukunnissa huomioidaan työttömien yhdistysten, valmennuspalveluja tarjoavien yritysten ja muiden toimijoiden roolit palveluiden tarjonnassa. Kuntien ei kannata tehdä kaikkea itse, vaan muovata yhteistyöverkostojen toimintaa työttömien yksilöllisiä palvelutarpeita parhaiten vastaavaksi.
– Työllisyyspoliittisilla avustuksilla tai muilla kunnan toiminta-avustuksilla on turvattu yleishyödyllisissä yhdistyksissä organisaation johtamiseen tarvittavat resurssit. Mikäli näistä resursseista luovutaan, yhdistykset eivät kykene ottamaan koppia palveluiden tarjoamisesta kuntakokeilukunnissa, keskusjärjestön hallitus muistuttaa
– Pitkäaikaistyöttömien työllisyyden tukeminen on kuntatalouden tasapainottamisen näkökulmasta järkevää toimintaa ja parantaa kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä, keskusjärjestön hallitus päättää.
| Tilaa Tiedonantaja ja saat radikaalin vasemmistolaisen äänen kotiisi kerran kuukaudessa ja/tai koko lehden diginä myös verkossa! |
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Etelä-Vietnamin vapautumisen ja kansallisen yhdistymisen 50-vuotispäivä on historiallinen virstanpylväs, joka symboloi Vietnamin muuttumista sodan runtelemasta kansakunnasta dynaamiseksi, nousevaksi taloudeksi, jonka kasvu on jatkunut vuosikymmeniä. Maanlaajuinen muistotilaisuus noudattaa teemaa: ”Kevään 1975 suuri voitto – kansallisen yhtenäisyyden voima, pyrkimys rauhaan, kansalliseen itsenäisyyteen ja tahto yhdistyä”.
ORPON JA Purran oikeistohallitus on sopinut asevarustelun ja muiden puolustusvoimien menojen lisäämisestä 3,7 miljardilla eurolla seuraavien neljän vuoden aikana. Puolustusvoimien budjetti kasvaa sen seurauksena tällä vuosikymmenellä yli 2,5-kertaiseksi.
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
- 1 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.