Elintarvikealalla mitataan jatkossa paikallinen voima
Elintarvikealaa uhannut lakko peruuntui kun Suomen elintarviketyöläiset ja Elintarviketeollisuus pääsivät maanantaina sopimukseen uusista työehdoista. SEL:n liittovaltuusto hyväksyi valtakunnansovittelijan neljännen esityksen täpärästi äänin 17-16.
SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen toteaa blogissaan päätöksen olleen vaikea.
– Tärkeää oli se, ettei työehtosopimuksiin kirjattu mahdollisuutta kymmentuntisiin päiviin ja 50 tuntisiin viikkoihin. Liha-alan osalta sovittiin erillinen liittojen välinen työryhmä, joka käsittelee osittaiseen viikonlopputyöhön ja palkkaryhmittelyn soveltamiseen liittyviä kysymyksiä.
Eniten pohdintaa valtuustossa aiheutti erillinen sopimus keskimääräisestä työaikajärjestelmästä leipomoalalla. Työaikajärjestelmästä sopimiseen tarvitaan Kuntosen mukaan pääluottamusmiehen ja työntekijän henkilökohtainen suostumus. Ellei työpaikalla ole luottamusmiestä, niin liiton ja työntekijän suostumus.
Rahapuolella ensimmäisen sopimusvuoden yhteenlaskettu palkankorotusprosentti on 1,5. Kolmen seuraavan vuoden palkankorotukset sovitaan teollisuuden yleisen korotustason mukaisesti. Palkankorotusten lisäksi toteutetaan palvelusvuosilisäjärjestelmän parannukset kaikilla sopimusaloilla.
Vantaan Fazerin leipomoiden pääluottamusmies Anne Wassholm tarkastelee sopimusta kriittisesti.
– Erilaista paperia kyllä lähdettiin hakemaan, vaikka sopimus onkin huomattavasti parempi kuin mitä aikaisemmat esitykset, toteaa Wassholm.
Palkankorotukseenkaan Wassholm ei ole tyytyväinen. Muiden teollisuuden alojen kaulaa ei saatu kurottua umpeen vieläkään. Peruspalkan korotukset eivät paljoa lämmitä alalla, jossa ansiotaso koostuu erilaisista lisistä.
Hänen mukaansa paljon on nyt pistetty pääluottamusmiesten taakse. Monessa kysymyksessä mitataankin nyt ay-liikkeen paikallinen voima.
Anne Wassholmia lopputulos hieman harmittaa, koska lakkotaistelussa jäi paljon eväitä vielä käyttämättä. Ainakin Fazerilla oltiin valmiita kamppailemaan edelleen paremman tuloksen saavuttamiseksi. Hän on myös kiitollinen tuesta, jota erilaiset tempaukset, mielenosoitukset ja solidaarisuusryhmät osoittivat elintarviketyöläisille.
Wassholm epäilee, että vääntöä tullaan jatkossa käymään paikallisella tasolla.
– On hankala välttää paikallisia kärhämiä, mikäli työnantaja jatkaa samanlaisella asenteella kuin lakon aikana, toteaa Wassholm.
Erityisesti työnantajan harjoittama rikkurityövoimalla hekumointi on herättänyt työntekijöissä närää, jota puidaan Fazerillakin vielä pitkään.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan linjauksia, joilla osa kaupungin omistamasta Helen-konsernista voidaan myydä pois. Jos esitys hyväksytään, se avaa mahdollisuuden myydä Helenin muita omistuksia kuin tarkemmin määrittelemättömät ”strategisesti tärkeät verkot”. Myös Helenin osakkeista voitaisiin myydä lähes puolet.
Hallitus esittää, että ”Suomi osallistuu täysimääräisesti Naton toimintaan”, ilman varauksia ydinaseista ja tukikohdista. Linja myös ydinasepolitiikassa on muuttunut. Suomen edustajat äänestivät tänä syksynä YK:ssa ensi kertaa ydinasekieltosopimusta vastaan ja ulkoministerikin myönsi eduskunnassa, että näin toteutettiin Naton yhteistä politiikkaa.
Saamelaiskäräjien päätöksen ytimessä on kysymys alkuperäiskansan itsemääräämisoikeuden toteutumisesta. Suomen valtion on todettu voimassa olevan saamelaiskäräjälain osalta toistuvasti rikkoneen kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.