Kuinka hinnaltaan kalleimmasta ja toimivarmuudeltaan epäluotettavasta tuli edullisin ja paras hallituksen päättäessä ostaa F-35A -hävittäjät? Ketkä päättivät asiasta, kun siitä ei käyty avointa julkista keskustelua, kun edes kansanedustajat eivät saaneet tietoja ja kun hallitus ei käsitellyt vaihtoehtoja?
Elvi Sinervon muistolaatta Helsinkiin
02.09.2020 - 12:00
(updated: 03.09.2020 - 10:12)
Elvi Sinervon muistolaatan paljastustilaisuuteen osallistuivat suvun edustajina Robert Ryömä, Dunja Katz, Daniel Karz ja Laura Lodenius. Kuva Maija Hakanen
Maanantaina paljastettiin kirjailija Elvi Sinervon (1912–1986) muistolaatta Helsingissä osoitteessa Kalevankatu 16. Palkittu runoilija, kirjailija ja suomentaja asui perheineen talossa vuosina 1945–1959.
Kalevankadun vuodet olivat Sinervon tuotteliainta aikaa. Hän julkaisi silloin muun muassa runokokoelmat Oi lintu mustasiipi ja Neidonkaivo, romaanit Viljami Vaihdokas ja Toveri, älä petä, novellikokoelman Vuorelle nousu sekä näytelmät Desantti ja Maailma on vasta nuori.
Elvi Sinervo palkittiin kirjailijantyöstään Kirjallisuuden valtionpalkinnolla (vuosina 1947, 1949, 1951), kääntäjien valtionpalkinnolla, Eino Leinon palkinnolla, Mikael Agricola -palkinnolla ja Pro Finlandia -palkinnolla. Hänen teoksiaan on julkaistu monilla kielillä kymmenissä maissa.
Vasemmistolaisena sodanvastustajana tunnettu Sinervo joutui sodan aikana kolmeksi vuodeksi vankilaan poliittisten mielipiteidensä takia.
Muistolaatta kiinnitettiin Kalevankatu 16 seinään Elvi Sinervo -seuran aloitteesta. Idea muistolaatasta syntyi muutama vuosi sitten Maanantaiklubin Elvi Sinervo -illan keskustelussa. Laatan paljastustilaisuudessa oli mukana Sinervon suvun edustajia ja kuultiin Elvi Sinervon runoja ja lauluja.
Kirjoittajan artikkelit
Suomen historian suurimmasta asekaupasta ei hallituksessa kukaan halua tai uskalla keskustella. Hävittäjäkauppa tulee hallituksen päätettäväksi parin kuukauden kuluessa. Edes eduskunnan puolustusvaliokunta ei ole kuitenkaan saanut täsmällisiä tietoja hankinnan kokonaiskustannuksista tai konetyyppien välisistä vertailuista.
Kenen joukoissa seisoin on kustantajan mukaan ”perusteellinen ja monipuolinen analyysi” taistolaisuudeksi kutsutusta liikkeestä. Lauri Hokkanen kutsuu kirjaansa arvioksi ”taistolaisuuden ytimestä” ja henkilökohtaiseksi ”tilinteoksi harharetkestä”. Kirja ei ole kumpaakaan. Se ei ole analyysi olosuhteista, tekijöistä ja kamppailuista, joissa vasemmistolainen liike radikalisoitui 60-luvun lopulla ja 70-luvulla niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Eikä ”Lare” Hokkanen kerro juurikaan siitä, mitä hän itse teki.
- ‹ edellinen
- 2 / 11
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Huoran kappaleissa on politiikkaa, mutta myös hauskanpitoa. Anni Lötjösen mielestä olisi outoa, jos politiikasta ei voisi olla happitaukoja ja hommassa huumoria. Tiedonantaja haastatteli artistia kesän Sideways -festareilla.
Ihmisoikeusrikos. Näin määrittelee muusikko Sepi Kumpulainen suomalaisen vanhustenhoidon tilan Susanna Helken ohjaamassa tuoreessa Armotonta menoa elokuvassa. Elokuvassa nähtävä hämeenlinnalainen lähihoitaja Tiina Mollberg oli ensimmäisiä työntekijöitä, joka toi esiin ongelmia ympärivuorokautisessa hoivassa. Kritiikki johti siihen, että Mollberg joutui mustalle listalle.
Kiasman tukisäätiön jäsen Chaim “Poju” Zabludowicz on perustanut jo vuonna 2002 viestintätoimiston, joka pyrkii kiistämään väitteet, joiden mukaan Israelin toimet olisivat yhteneväisiä apartheid-hallintojen kanssa.
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.