Entä jos valitsemme toisin?
Politiikan vaihtoehtojen puutteen paljastuminen on aktivoinut ihmisiä ympäri Eurooppaa. Suomessa avointen kansalaiskokousten prosessi jatkuu tänä syksynä Helsingissä lauantaina 5. marraskuuta.
Vuonna 2009 startannut Vapaus valita toisin -kansalaisaloite kyseenalaistaa vaihtoehdottomuutta ja herättää keskustelua uusista lähtökohdista. Tilaisuuden tarkoituksena on koota yhteen sekä politiikassa ja järjestöissä aktiiveja että niistä irrallaan olevia ihmisiä, kehittää ajatuksia ja löytää tapoja viedä niitä eteenpäin.
Lauantain ohjelma avataan Paasitornissa (Paasivuorenkatu 5A) klo 11 kysymällä Miksi valita toisin? Vastauksia pohtivat muun muassa ulkoministeri Erkki Tuomioja sekä Helsingin yliopiston lehtori ja rauhanaktivisti Emilia Palonen.
Pääosa työskentelystä tapahtuu neljässä työryhmässä.
Ensimmäinen työryhmä pohtii eriarvoistumista. Mitkä tekijät ovat aiheuttaneet sen, että Suomessa tuloerot ovat kasvaneet nopeammin kuin missään muussa OECD-maassa 1990-jälkeen? Keskustelua teemasta käynnistävät muun muassa Elina Aaltio, Marissa Varmavuori, Riitta Särkelä ja Pertti Honkanen.
Ensimmäisessä Vapaus valita toisin -foorumissa keskityttiin ilmastonmuutokseen. Nyt toinen työryhmä tutkii luonnonvarojen käytön ja sosiaaliturvan välistä yhteyttä. Kestävän kehityksen edellytyksenä on hyvinvoinnin ja luonnonvarojen kulutuksen tasaisempi jakautuminen. Keskustelun avaavat Kaarin Taipale, Eero Yrjö-Koskinen, Tuuli Hirvilammi, Timo Voipio ja Thomas Wallgren.
Kolmas työryhmä perehtyy demokratian tilaan. Demokratia ei ole vain saavutettu tila vaan eetos – pyrkimys kohti parempaa demokratiaa. Työryhmä paneutuu eurooppalaisen kansalaisliikehdinnän hengessä muun muassa siihen, miten lisätään paikallisia vaikuttamisen mahdollisuuksia ja solidaarisuutta sekä miten demokratiaa voisi ulottaa talouden alueelle. Keskustelua herättelevät muun muassa Silvia Modig, Nils Torvalds, Hannu Ikonen, Yrjö Hakanen, Tuomas Rantanen ja Satu Toivonen.
Neljäntenä työryhmänä pohditaan globalisaatiota. Maailma on vavahdellut rahoitustalouden kriisien tahtiin vuodesta 2007. Kriisinhoidon koetellessa demokraattisen päätöksenteon rajoja ja vallan valuessa markkinoille ei yksittäisten aloitteiden tarkastelu riitä. Tarvitaan laajempaa näkökulmaa. Tätä näkökulmaa auttavat hahmottamaan Eeva Talvikallio, Heikki Patomäki, Lauri Holappa, Sippo Kähmi ja Johanna Perkiö.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Facebook sulki toimittaja Yrjö Hakasen tilin lähes vuosi sitten, ennalta varoittamatta ja antamatta mahdollisuutta valittaa asiasta. Siitä alkoi 11 kuukautta kestänyt kafkamainen prosessi, jossa Hakanen vaati tilinsä avaamista. Prosessi päättyi Hakasen voittoon: EU:n digipalveluasetuksen toimeenpanoa valvova viranomainen velvoitti Facebookia hallitsevan Meta-yhtiön palauttamaan Hakasen Facebook-tilin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.