EU-komissio taas työaikojen kimpussa
Euroopan komissio pyytää työntekijöiden ja työnantajien edustajilta näkemyksiä siitä, miten EU:n työaikasääntöjä voitaisiin tarkistaa. Kyse on ensimmäisestä askelesta työaikadirektiivin kattavassa uudelleentarkastelussa sen jälkeen, kun aiemmissa pyrkimyksissä tarkastella voimassa olevaa lainsäädäntöä ajauduttiin huhtikuussa 2009 umpikujaan.
Työllisyydestä, sosiaaliasioista ja osallisuudesta vastaava EU-komissaari László Andorin mukaan työaikoihin liittyvät "ongelmat" eivät ole poistuneet mihinkään. Andor on huolissaan muun muassa siitä, että keskimääräinen työaika EU:n alueella on laskenut vajaaseen 38 tuntiin viikossa.
EU-maiden ammattiyhdistysliike ja vasemmisto ovat kamppailleet työaikadirektiiviä vastaan, koska se pidentäisi työaikoja, murentaisi yleissitovia työehtosopimuksia ja lisäisi työvoiman polkumyyntiä.
Euroopan vasemmisto ja Suomen kommunistinen puolue sen mukana on kannanotoissaan vaatinut päinvastoin työajan lyhentämistä, palkkojen korottamista, lisää työpaikkoja ja hyvinvointia sekä talouden ekologista rakennemuutosta.
Työmarkkinaosapuolilla on nyt kuusi viikkoa aikaa esittää näkemyksensä komissiolle.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.