Euroopan ay-toimintapäivää myös paikallisesti
Euroopan ammatillisen yhteistyöjärjestö EAY:n ay-toimintapäivä 29. syyskuuta on muutakin kuin vain Euroopan ammattiliittojen voimannäyte Euroopan unionin pääkaupungissa.
EAY:n tiedotuspäällikön Patricia Grillon mukaan on tärkeää, että syyskuun toimintapäivänä noustaan vastustamaan leikkauspolitiikkaa koko Euroopassa. Huoli tulevaisuudesta koskettaa nimittäin meitä jokaista.
– Leikkaustoimenpiteet uhkaavat sekä talouden että työllisyyden elpymistä. Erityisen kohtalokkaita seuraukset ovat pätkä- ja silpputyötä tekevien kohdalla, kertoo Grillo.
Hänen mukaansa syyskuun toimintapäivä ei pelkisty vain Brysselissä järjestettävään suurmielenosoitukseen. Myös paikallinen toiminta on välttämätöntä.
– On tietysti jokaisen maan oma asia päättää, mitä paikallista toimintaa järjestetään. Toimintapäivän takana on koko eurooppalainen ay-liike, ja siitä päätettiin virallisesti viimeisimmässä EAY:n työvaliokunnan kokouksessa, muistuttaa Patricia Grillo.
Leikkaukset eivät luo työpaikkoja
Työ- ja elinkeinopolitiikka kautta koko Euroopan näyttää keskittyvän työvoiman tarjonnan lisäämiseen ja eläkeiän nostoon, murahti Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n pääsihteeri John Monks heinäkuun alussa.
Monksin mukaan päättäjien käsitykset talouden ja yhteiskunnan tilasta ovat pahasti hakoteillä. Tällä hetkellä massatyöttömyys, toimeentulon kasvava epävarmuus, palkkojen ja sosiaaliturvan leikkaukset ovat niitä pahimpia ongelmia, joihin pitäisi tarttua kovalla kädellä.
– Sen sijaan julkisen sektorin supistaminen ja työelämän joustojen lisääminen eivät tuo lisää työpaikkoja eivätkä kasvua, arvioi Monks.
Pääsihteeri totesi, ettei EAY voi hyväksyä työehtojen höllentämistä ja joustoja eurooppalaisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Niiden sijasta tarvitaan Eurooppa-tason täsmäelvytystä, vähäpäästöisen tuotannon kehittämistä sekä lisää investointeja tuotekehittelyyn ja tutkimukseen.
Euroopan ammattiliitot ovat myös huolissaan siitä, miten EU:n komissio on luopumassa elvytyspolitiikasta ja esittämässä laajoja julkisten menojen leikkauslistoja eri puolilla Eurooppaa. Leikkauslinjan tuomitseminen onkin pääteemana eurooppalaisen ay-liikkeen toimintapäivänä 29. syyskuuta.
Eurooppa kapinoi
Syyskuun 29. on luvassa erilaista toimintaa eri puolilla Eurooppaa.
Espanjassa järjestetään yleislakko hallituksen kaavailemia työreformia ja leikkauksia vastaan.
Myös Ranskassa on tulossa työnseisauksia, marsseja ja mielenosoituksia säästöpolitiikkaa vastaan. Erityisesti presidentti Sarkozyn aikeet korottaa eläkeikää ovat herättäneet työläisten tyytymättömyyttä.
Portugalin ay-liike toimii työpaikkojen, palkkojen ja julkisten palvelujen puolesta. Suurmielenosoituksia kaavaillaan sekä Lissaboniin että Portoon.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.