Finnwatch penää kunnianhimoa yritysvastuupolitiikkaan
Kansalaisjärjestön tutkimukset kohentaneet työoloja Thaimaassa
Joulukuussa 2013 suomalaisia design-tuotteita valmistavat Marimekko ja Fiskars joutuivat julkisuudessa ikävään valoon. Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö Finnwatch julkaisi tuolloin raportin suomalaisyrityksille lasituotteita valmistavan tehtaan työoloista Thaimaassa.
Finnwatchin tutkimukset paljastivat tehtaalta monia puutteita. Työntekijöillä ei esimerkiksi ollut asianmukaisia suojavarusteita, palkat olivat alhaisia ja ylitöitä teetettiin liikaa, työturvallisuudesta ja työntekijöiden oikeuksista tiedotettiin puutteellisesti, ja tulipaloista oli varauduttu hälyttämään ruokataukojen merkkiäänellä.
Raportin saaman laajan julkisuuden myötä yritykset lupasivat ryhtyä toimenpiteisiin tehtaan työolojen parantamiseksi. Myös Fiskars osallistui puutteiden korjaamiseen, vaikka lopettikin sittemmin ostot tehtaalta.
Kansalaistoiminta tuottanut tulosta
Finnwatchin juuri julkaiseman seurantaraportin mukaan parannuksia tehtaalla on tapahtunut. Vaarallisia kemikaaleja ja pölyävää hiekkaa käsitteleville työntekijöille on hankittu hengityssuojaimet, avonaiset jalkineet ovat vaihtuneet turvakenkiin ja tehtaalle on asennettu kunnollinen palohälytysjärjestelmä. Tehtaan työntekijäkomitean toimintaa on parannettu ja aiemmin lainvastaisia vuosilomakäytäntöjä korjattu.
Edelleen huomautettavaa oli kuitenkin erityisesti työntekijöiden palkoissa. Raportissa kerrotaan osan lasitehtaan työntekijöistä saavan edelleen pelkkää minimipalkkaa työvuosista riippumatta.
– Tehtaalla ei toimi palkkaneuvotteluita käyvää ammattiliittoa eikä siellä ole toteutettu elämiseen riittävän palkan laskelmaa, raportissa todetaan.
Painetta päättäjien suuntaan
Finnwatch esittää seurantaraportin yhteenvedossa suosituksia paitsi tarkkailun alla olleelle tehtaalle, myös suomalaisille päättäjille ja kuluttajille. Suomea vaaditaan toimeenpanemaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet ja säätämään yrityksille pakollinen ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoite. Esimerkiksi Ranskassa vastaavaa lainsäädäntöä ollaan jo laatimassa.
– Kotimaisen kilpailukyvyn ja ihmisoikeuksien edistäminen eivät ole ristiriidassa keskenään, todetaan raportissa. – Yritysvastuusääntely paitsi suojelee ihmisoikeuksia, parantaa myös suomalaisen työvoiman kilpailukykyä.
Kansalaisia kehotetaan vaatimaan Suomen valtiolta kunnianhimoista yritysvastuupolitiikkaa. Kuluttajia neuvotaan myös edistämään yksittäisten yritysten vastuullisuutta vaatimalla näiltä tietoa tuotteidensa alkuperästä ja tuotanto-oloista.
Raportti on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteesta www.finnwatch.org
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Vietnam juhlii itsenäisyyden 80-vuotisjuhlaansa, mutta maa seisoo ristiriidan ytimessä: talouskasvu ja vauraus tuovat kansalle etuja, mutta samalla ne syventävät luokkaeroja ja altistavat sen globaalille kapitalismille. Onko Vietnam todella vapaa, vai onko se vain uusi muoto siirtomaavallan alistuksessa?
Kun Euroopan johtajat puhuvat vapaudesta, Ranskan kommunistinuoret (MJCF) kysyvät: kenen vapaudesta on kyse, kun aseet puhuvat ja pääoma hyötyy? Ranskalaisnuorten kannanotto paljastaa sodan todelliset voittajat – asefirmat, jälleenrakennusmarkkinat ja EU:n federalistiset haaveet – samalla kun työväenluokka kantaa ruumiiden ja budjettileikkausten taakan. Sota Ukrainassa ei ole kansojen etu, vaan pääoman projekti, jossa rauhan mahdollisuus tukahdutetaan taloudellisen hyödyn nimissä. Uudissana sotahyötytalous kuvaa järjestelmää, jossa konflikti ei ole poikkeus vaan tuottoisa normaali.
Tšekin hallitus valmistelee lakimuutosta, joka mahdollistaisi kommunistisen liikkeen kriminalisoinnin – ja samalla vaarantaisi työväenluokan sananvapauden, järjestäytymisoikeuden ja poliittisen toimijuuden koko Euroopassa. Onko demokratia enää muuta kuin eliitin hallitsema äänestysteatteri, jos vaihtoehtoisen yhteiskuntajärjestelmän puolustaminen voidaan tuomita rikoksena? Kapitalismin kriisissä vellova valtakoneisto reagoi opposition nousuun rajoittamalla vapautta, ja hyökkäyksen kärki kohdistuu niihin, jotka eivät suostu markkinoiden maailmaan – kommunisteihin, järjestäytyneeseen työväkeen ja kansanliikkeisiin.