“Hävetkää, EU-johtajat!”
Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto GUE/NGL mepit tempaisivat vapun alla Strasbourgissa. Vasemmistomepit halusivat kiinnittää huomiota Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikkaan ja toimiin etenkin Välimerellä, jonne on tänä vuonna hukkunut ennätysmäärä EU:n alueelle pyrkiviä siirtolaisia.
Mepit toivat protestiin sata metriä pitkän liuskan, johon oli listattu niiden 17 306 ihmisen nimet, jotka ovat menehtyneet linnake-Euroopan rajoille vuosina 1990-2012. Luetteloon lisättiin tuon jälkeen menehtyneiden 6 000 ihmisen muistoksi kädenjälkiä.
EU-päättäjien ratkaisut häpeällisiä ja epähumaaneja
Samaan aikaan Euroopan unionin neuvosto sorvasi komission kanssa ja Donald Tuskin sekä Jean-Claude Junckerin johtamana ratkaisuja siirtolaistulvan torppaamiseksi. EU-johtajat päättivät kolminkertaistaa rajaturvallisuusvirasto Frontexin Triton- ja Poseidon-operaatioiden budjetin 120 miljoonaan euroon.
Vasemmistomeppien mielestä EU:n maahanmuuttopolitiikka vaatii muutosta humaanimpaan suuntaan. GUE/NGL:n puheenjohtaja Gabi Zimmer pitää EU-päättäjien esittämiä ratkaisuja häpeällisinä ja epähumaaneina.
– Euroopan pitäisi olla ihmisoikeuksien, oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden maanosa. Nyt näyttää siltä, että nämä pätevät enemmän toisiin kuin toisiin, toteaa Zimmer.
Vaihtoehtoinen ohjelma
GUE/NGL on esittänyt oman kymmenen kohdan ohjelmansa ratkaisuksi humanitääriseen kriisiin, joka on käynnissä ennen muuta Välimeren alueella.
– Vaihtoehtoisessa ohjelmassamme vaadimme kunnioitusta uhreille, laillisia reittejä Eurooppan sekä tukea niille maille, jotka vastaanottavat siirtolaisia, saksalainen GUE/NGL:n meppi Cornelia Ernst kertoo.
Italialainen Barbara Spinelli huomauttaa, että sodan julistaminen ihmissalakuljettajia vastaan antaa sen väärän käsityksen, että he olisivat ainoita syypäitä tragedian.
– Ihmissalakuljetusta esiintyy koska ihmisillä ei ole laillista tietä tulla Eurooppaan.
Hänen mukaansa nyt Välimerellä käynnissä olevan Triton-ohjelman tarkoitus on suojella rajoja, mutta olla piittamatta ihmishengistä.
Ruotsin GUE/NGL-meppi Malin Björk vaatii, että Euroopassa ei aseteta eri ihmisryhmiä toisiaan vastaan. Hänen mukaansa EU:ssa on otettava käyttöön humanitaarinen viisumi.
– Sen sijaan me emme voi hyväksyä sitä, että Frontex-operaatio saa lisää rahaa, sanoo Björk.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.