Hamas ja poliittinen islam

Lokakuun 7. päivänä, palestiinalaisten vastarintataistelijoiden hyökättyä Israeliin ja sitä seuranneen Israelin lisääntyneen aggression jälkeen, Israelin suurlähettiläs kiitti Turkin kansaa. Mistä me ansaitsimme tämän kiitollisuuden?

Erdogan, joka oli aiemmin jyrissyt Israelille aina tilaisuuden tullen, käytti tällä kertaa hyvin pehmeää kieltä ja kehotti maltillisuuteen. Israelin suurlähettiläs ei kuitenkaan puhunut Turkin hallituksesta vaan sen kansasta. Hän sanoi ”kiitos”, koska Turkissa, joka tunnetaan laajasta myötätunnosta palestiinalaisten vastarintaa kohtaan, Israelin rinnalla seisovien määrä on kasvanut radikaalisti, ja jopa jotkut vasemmistolaiset ryhmät ovat ilmaisseet näkemyksiä, jotka vastustavat palestiinalaisten vastarintaa Hamasin tuomitsemisen verukkeella.

Ensinnäkin haluaisin tervehtiä Palestiinan kansan oikeutettua vastarintaa ja korostaa, että vaadimme Israelin miehityksen ja hyökkäyksen välitöntä lopettamista. Kokouksemme on vasta alkamassa, mutta mielestäni ei ole epäilystäkään siitä, että nämä sanat ovat kaikkien täällä läsnä olevien veljespuolueiden yhteinen asenne. Vallankumouksellinen tahtomme ja sydämemme ovat Palestiinan kansan puolella.

Palaan Israelin suurlähettilään kiitollisuutta koskevaan kysymykseen. Lokakuun 7. päivänä toteutettiin manipuloivan operaatio, joka vaikutti suureen osaan turkkilaista yhteiskuntaa. Äärimmäisen järjestelmällisellä tavalla he hämärsivät Palestiinan kysymystä, toivat Hamasin etualalle ja käyttämällä osittain väärennettyjä kuvia, loivat vaikutelman, että kysymys oli ”barbaaristen jihadistien suorittamasta israelilaisten teurastuksesta”.

Turkin kommunistisen puolueen arvio Hamasista on hyvin selkeä. Meillä ei ole epäilyksiä tämän järjestön ideologisesta alkuperästä, tehtävästä, tavoitteista ja kansainvälisistä yhteyksistä.

Turkin kommunistinen puolue julisti kuitenkin 7. lokakuuta nopeasti, että palestiinalaisten vastarinta oli oikeutettua, ja puuttui asiaan hälventääkseen ihmisten mielissä vallitsevaa hämmennystä, ja pystyimme jossain määrin torjumaan imperialistista propagandaa.

…

Juuri nyt haluaisin käsitellä toista ongelmaa, joka liittyy Palestiinan kehitykseen. Se on poliittisen islamin ongelma.

Toverit, olen rehellinen, poliittinen islam on yksi niistä aiheista, joista kommunististen puolueiden keskuudessa vallitsee laajin hämmennys. Marxismi syntyi Euroopassa, se kehittyi siellä. Vaikka Venäjän vallankumous oli tietyllä tavalla haaste eurooppalaiselle marxilaisuudelle, bolševikeilla oli aina länsimainen luonne. Tämä on luonnollista, koska Eurooppa oli maanosa, jossa työväenluokka oli määrällisesti ja laadullisesti kehittynein. Kysymys uskonnosta ei ole ollut marxilaisuudelle polttava kysymys vuosisatojen taistelun ja uudistusten seurauksena, jotka heikensivät kirkon vaikutusta. Vaikka joissakin katolisissa maissa kirkon taloudellinen, ideologinen ja poliittinen vaikutusvalta on suuri, kristinuskosta ei ole koskaan tullut kommunistien hallitsevaa poliittista kysymystä.

Islamilaisessa maailmassa tilanne on täysin erilainen. Poliittinen islam ja taistelu sekularismin puolesta sitä vastaan on ollut yksi tärkeimmistä kysymyksistä. Tämä ei ole mielipidekysymys vaan käytännön pakko. Koska poliittisesta islamista on tullut ilmiö kaikkialla maailmassa, erityisesti Euroopassa, on aika keskustella tästä asiasta yksityiskohtaisesti.

Poliittinen islam, kaikissa muunnelmissaan, sisältää vaatimuksen suunnitella yhteiskunta, julkinen alue, valtio ja politiikka uskonnollisten sääntöjen mukaan. Tämän väitteen edessä ei voi olla muuta vaihtoehtoa kuin sekularismin puolustaminen. Tämä on asian ydin.

Kommunististen puolueiden on otettava huomioon, että tällä asialla ei ole mitään tekemistä yksittäisten ihmisten vakaumusten kunnioittamisen kanssa. Esimerkiksi TKP toisaalta rekrytoi riveihinsä uskovia työntekijöitä ja toisaalta se nostaa taistelua sekularismin puolesta ankarimmalla ja terävimmällä tavalla.

Taistelu poliittista islamia vastaan on kaikilta osin luokkakysymys. Koska nykyään poliittinen islam on muuttunut tehokkaaksi välineeksi hallitsevien luokkien käsissä, ei vain hyökkäykseen työläisiä vastaan, vaan myös heidän jakamiseensa tai kontrolloimiseensa, vaan myös saadakseen itselleen etua imperialistisen järjestelmän kilpailussa.

Kun sen luokkapohjaiset piirteet jäävät huomiotta, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa poliittinen islam nähdään joko orientalistisella lähestymistavalla ”anti-imperialistisena, jopa vallankumouksellisena takapajuisen maailman kapinana” tai, kuten ISISin tapauksessa, keskiaikaisena barbarismina.

Minun on valitettavasti todettava, että molemmat lähestymistavat johtavat virheisiin.

On tunnustettava, että poliittinen islam on osa nykymaailman todellisuutta ja se on pohjimmiltaan luokkailmiö ja ongelma, jota romantiikka tai kauhun tunteet eivät voi auttaa voittamaan. Emme salli palestiinalaisten vastarinnan pelkistymistä Hamasiin.

Ote Turkin kommunistisen puolueen pääsihteeri Kemal Okuyan avajaispuheesta Maailman kommunististen ja työväenpuolueiden 23. Kokoukselle Turkin Izmirissä 20.10.2023. Lisää uutisia kokouksesta luvassa marraskuun Tiedonantajassa.