Helsingille 300 miljoonan jättivoitot
Helsingin kaupunki liikelaitoksineen teki viime vuonna voittoa 303 miljoonaa euroa. Myös tulosennuste ilman liikelaitoksia on 40 miljoonaa ylijäämäinen. Monissa muissa kunnissa on rahapula, mutta Helsingin pankki- ja kassatalletukset kasvoivat viime vuoden lopulla 970 miljoonaan euroon.
Samaan aikaan kaupunki alibudjetoi palveluja. Toimintamenojen kasvu on jo useana vuonna ollut pienempi kuin kustannustason nousu ja kunnissa keskimäärin.
Kaikesta tästä huolimatta kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) esitti toimintamenojen vähentämistä asukasta kohti laskien, kun kaupunginvaltuusto keskusteli keskiviikkona Helsingin ensi vuoden budjetin raamista. Pajunen vetosi muun muassa talouden epävarmoihin näkymiin.
Leikkaamalla lamaan?
SKP:n ja Helsinki-listojen valtuutettu Yrjö Hakanen teki Eurooppaa heiluttelevasta talouskriisistä päinvastaisen johtopäätöksen: Julkisten menojen leikkaaminen ei ole ratkaisu vaan osa ongelmaa. Se uhkaa viedä lamaan.
Hakanen arvosteli hallituspuolueita, jotka valmistelevat kuukauden kuluttua pidettävään valtion menokehysriiheen uusia miljardiluokan leikkauksia. Hän viittasi kuntatalouden tutkija Heikki Helinin selvitykseen, jonka mukaan Suomen kuntien talous olisi tasapainossa, jos valtio olisi hoitanut velvoitteensa eikä olisi leikannut 90-luvulta lähtien kuntien rahoitusta.
Eroon alibudjetoinnista
Hakanen esitti Helsingin budjettiraamin pohjan korjaamista niin, että palvelujen alibudjetointi lopetetaan ja myös palvelujen tarpeiden kasvu otetaan huomioon.
Esimerkiksi lasten päiväkodeissa oli viime vuoden lopussa lähes 1500 lasta enemmän kuin budjetissa oli arvioitu. Päiväkotien lisäksi tarvitaan lisää lastentarhanopettajia, joita lapsiryhmissä on vähemmän kuin naapurikunnissa.
Vanhustenpalvelut ovat toinen alue, johon tarvitaan tuntuvaa lisäpanostusta. Alimitoittamalla kotipalvelujen ja laitoshoidon resurssit, on luotu yksityiselle bisnekselle markkinoita, joilla saalistavat yhä useammin kansainväliset sijoitusyhtiöt.
SKP:n ja Helsinki-listojen edustaja korosti, että sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen ei saa johtaa lähipalvelujen karsimiseen eikä palvelujen siirtämiseen kilpailuttamalla ja palveluseteleillä yksityisille markkinoille. Myös Demokratiaryhmän esitykset osallistuvasta demokratiasta ja budjetoinnista tulee ottaa huomioon seuraavan budjetin valmisteluissa.
Helsingin Energian voitot
Energialaitoksen HelEnin liikevoitoista on tuloutettu kaupungin muiden palvelujen rahoittamiseen vuosittain noin 200–300 miljoonaa euroa. Nyt HelEnin johtokunnan enemmistö – kokoomus, vihreät ja RKP – esittävät tuloutusten pudottamista neljännekseen vedoten vuoden 2015 jälkeen tuleviin investointeihin.
Hakasen mielestä tuotannolliset investoinnit pitää rahoittaa pääosin pitkäaikaisin lainoin, kuten yritykset yleensä tekevät, eikä HelEnin kassavaroja kasvattamalla. Hän muistutti myös mahdollisuudesta säästää satoja miljoonia sillä, että Hanasaaren voimalaa ei ajeta alas vaan se ja Salmisaaren kivihiilivoimala uudistetaan monipolttoainevoimaloiksi. Tämä olisi myös ympäristön kannalta parempi vaihtoehto.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Helsingin yliopiston uusi liito-oravan perimää tutkiva selvitys osoittaa, että Suomen metsissä esiintyvä kanta on taantumassa ja se on geenirakenteeltaan yksipuolinen. Tutkijoiden mukaan Suomen vastuu lajien suojelussa ulottuu taigametsien tulevaisuuteen. Samaan aikaan Jyväskylän yliopiston ja Sitran luontojalanjälki-selvitys varoittaa: jos nykyisiä elämäntapoja ei muuteta, viidennes maailman lajeista uhkaa kadota.
Miten pitkälle pääoma on valmis menemään, kun säästöjä haetaan sairailta, köyhiltä ja opiskelijoilta – niiltä, joilla ei ole enää mitään, mistä ottaa? Orpo-Purran hallituksen kaavailema sosiaaliturvan heikennys paljastuu toimenpidekokonaisuudeksi, joka ei lisää työllisyyttä, vaan vahvistaa valtion roolia kurinpitokoneistona: työkyvyttömiä ja osatyökykyisiä pakotetaan simuloimaan työmarkkinakelpoisuutta leikkausten uhalla.
Itä-Hakkilassa jalka nousee musiikin ja talkoohengen tahdissa. 60-vuotisjuhlia viettävä Pavi on tanssivan yhteisön oma paikka. Juhlien keskellä toteutettava johtajanvaihdos on lavabisnekselle sekä uhka että mahdollisuus. Vantaa ei ole sivujuonne – vaan Pavin toimijoiden mukaan paras paikka lavatanssille.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.