Helsingin kaupunki kilpailutuksen tiellä

Helsingin kaupungissa lyödään yhteen sosiaali- ja terveystoimea. Ensi vuoden alussa syntyy jättivirasto, joka työllistää 15 000 työntekijää.

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö Olli Salin pohtii kaupungin johdon ihastusta suuruuden ekonomiaan, joka näkyy myös pääkaupunkiseudun kunnat niputtavassa metropolihankkeessa. Salinin mukaan taustalla on kokoomuslaisen kaupunginjohtajan Jussi Pajusen ja kumppanien into alistaa julkiset palvelut markkinavallan alle.

– Se näkyy vaikkapa Helsingin kaupunginhallituksen runttaamassa palvelustrategiassa, jossa viritellään entistä enemmän ulkoistuksia ja kilpailutuksia, sosiaali- ja terveyspuolella erityisesti, toteaa Salin.

Palvelut markkinoiden armoille

Salinin työpöydällä on tuore esitys lastensuojelun kilpailuttamiseksi. Esityksen takana on Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilaisen palkkaama konsultti.

Salin pitää lastensuojelun alistamista markkinoiden hoidettavaksi tolkuttomana ajatuksena.

– Kyseessä ovat joillekin perheille aivan välttämättömät palvelut, joiden pitäisi olla pitkäjänteisesti ja hyvin hoidettu. Sinne kun tuodaan markkinaehtoisuus ja omavastuun korostaminen niin seurauksena on heitteillejättöjä. Se merkitsee uudenlaisen huutolaisuuden syntyä, sanoo Salin.

Kilpailuttamisen pakko ei tule Euroopan unionista, vaikka usein siihen vedotaankin. Kyseessä on kotikutoinen ideologinen valinta, jota Salin pitää uusliberalistisen talouspolitiikan kunnallisena sovelluksena. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Helsingin päihdepalveluja on suurelta osin kilpailutettu. Sillä sektorilla on aivan oleellisia palveluja pudonnut pois.

Kilpailutusta levitetään nyt lastensuojeluun, vanhuspalveluihin ja ties minne.

Yksi väline, jota istuva hallitus sekä helsinkiläiset porvarit suosivat ovat palvelusetelit: kun kaupunki ei pysty omaa palvelua tarjoamaan, annetaan asukkaalle palveluseteli, joka ei kuitenkaan korvaa palvelun hinnasta kuin osan.

– Köyhät jäävät palvelusetelipolitiikassa jalkoihin, se on nähty, toteaa Salin.

Rovasti Voutilaisen missio

Helsingissä pyritään peruspalveluista tekemään puhtaasti markkinavetoisia. Salinin mielestä sosiaalijohtaja, myös rovastin arvonimen omaava Voutilainen pyrkii rakentamaan ja luomaan markkinoita itse, mikäli niitä ei muuten synny. Se tuntuu olevan Voutilaiselle todellinen missio.

Tämä luo markkinavoimille otollisen mahdollisuuden kupata voittoja ihmisille lain mukaan kuuluvista, välttämättömistä palveluista.

Ihmiset eivät palvelujen yksityistämiskehitystä tue.

– Kaikki tutkimukset ja barometrit viittaavat siihen, että ihmiset haluavat julkisesti verorahoilla tuotettuja, mieluiten maksuttomia palveluja, muistuttaa Salin.

Nyt Helsingissä ollaan – kokoomuksen vastustuksesta huolimatta – luopumassa terveyskeskusmaksusta, mikä on Salinin mielestä hyvä kehityssuunta.

Alibudjetointi jatkuu sosiaalipuolella

Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiouudistus jakaa palvelut kolmeen: sosiaali- ja perhepalvelut, terveys- ja päihdepalvelut sekä hoiva- ja kuntoutuspalvelut.

Uudistuksen osalta kaupungin henkilöstöä on kuultu vain muodollisesti. Lähinnä on kerrottu missä mennään.

Ja taustalla sosiaalijohtaja Voutilainen on jatkuvasti ujuttamassa omaa agendaansa, jossa kaupungin omaksi toiminnaksi jätetään mahdollisimman vähän toimintoja. Sen sijaan yritysten ja hyväntekeväisyyden roolia kasvatetaan. Tällä politiikalla Voutilainen pyrkii kalastelemaan kokoomuksen suosiota.

Salin ihmettelee Voutilaisen intoa alibudjetoida sosiaaliviraston kuluja. Kaupunginhallitus arvioi, että sosiaaliviraston budjettia on kasvatettava 2,6 prosenttia. Voutilainen höyläsi itse reilut puolet pois ja esittää, että viraston budjettia lisätään vain prosentilla. Tämä ei Salinin mukaan riitä edes tiedossa oleviin työehtosopimusten mukaisiin palkankorotuksiin.

Alibudjetoinnilla Voutilainen ilmeisesti haluaa osoittaa "johtajuutta" ja olevansa leikkaus- ja kuripolitiikan nöyrä oppilas – hieman samaan tapaan kuin koko Suomi EU:ssa.