Helsingin pormestareille huippupalkat
Helsinkiin kuntavaalien jälkeen valittavalle pormestarille maksetaan palkkaa 14 000 euroa kuukaudessa ja apulaispormestareille 10 000 euroa. Lisäksi he saavat kokouspalkkioita noin 2 500 euroa kuukaudessa. Päätös tästä syntyi keskiviikkona kaupunginvaltuustossa äänin 57 – 22.
Veronika Honkasalo (vas) esitti palkkojen kohtuullistamista 9 000 euroon ja 6 500 euroon. Tätä kannattivat Vasemmistoliiton lisäksi SKP:n ja Helsinki-listojen Yrjö Hakanen, osa perussuomalaisista, kaksi SDP:n valtuutettua ja yksi kristillinen. Ökypalkkojen vastustus oli kasvanut siitä, kun nyt päätetty taso hyväksyttiin uuden johtamisjärjestelmän yhteydessä valmisteluohjeeksi äänin 77 – 4.
Pormestari saa kuukaudessa pelkästään palkkaa yli 3 000 euroa enemmän kuin Suomen pääministeri.
Hakanen piti pormestarien palkkaa ja palkkioita kohtuuttoman suurina. Hän muistutti, että pormestari saa kuukaudessa pelkästään palkkaa yli 3 000 euroa enemmän kuin Suomen pääministeri ja apulaispormestarien palkka ylittää ministerien tason.
– Palkka ja palkkiot ovat yhteensä enemmän kuin nykyisten kaupunginjohtajien palkka, vaikka pormestarien tehtävät ja vastuu ovat selvästi suppeammat. Pormestarit ovat poliittisia luottamushenkilöitä ja varsinainen asioiden valmistelu-, esittely- ja toimeenpano kuuluu edelleen virkamiehille, kansliapäällikölle ja toimialajohtajille.
Hakanen piti ökypalkkoja erityisen epäoikeudenmukaisena kaupungin pienipalkkaisia työntekijöitä kohtaan. Samalla ne vääristävät valtuuston ja lautakuntien työtä, kun muutamista luottamushenkilöistä tehdään huippupalkkaisia ammattipoliitikkojen vakansseja.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.