Suomen historian suurimmasta asekaupasta ei hallituksessa kukaan halua tai uskalla keskustella. Hävittäjäkauppa tulee hallituksen päätettäväksi parin kuukauden kuluessa. Edes eduskunnan puolustusvaliokunta ei ole kuitenkaan saanut täsmällisiä tietoja hankinnan kokonaiskustannuksista tai konetyyppien välisistä vertailuista.
Helsingin viheralueita jyrätään gryndereille
Pienen piirin sopimus jyräsi asukkaiden mielipiteet sekä luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvot, kun Helsingin kaupunginhallitus käsitteli ehdotuksen uudeksi yleiskaavaksi. Yli viidesosa viheralueista ja vielä suurempi osa metsistä joutuu rakennusmaaksi, jos kokoomuksen, vihreiden ja sosialidemokraattien sopima ehdotus hyväksytään keskiviikkona valtuustossa.
Yli satavuotiaaseen Keskuspuistoon rakentaminen on noussut symboliksi sille, miten Helsingissä suhtaudutaan viher- ja virkistysalueisiin.
Yli satavuotiaaseen Keskuspuistoon rakentaminen on noussut symboliksi sille, miten Helsingissä suhtaudutaan viher- ja virkistysalueisiin. Laaja kansalaistoiminta on johtanut siihen, että rakentamista Keskuspuistoon vastustavat nyt kaikki muut ryhmät paitsi kokoomus, vihreät ja SDP.
Ennen kaupunginhallituksen kokousta katseet kohdistuivat erityisesti vihreisiin, jotka olivat luvanneet esittää Keskuspuistoon osoitetun rakentamisen vähentämistä. Vielä ennen kokousta vihreiden ryhmän vetäjä Otso Kivekäs kertoi heidän esittävän Keskuspuiston alueelle osayleiskaavaa.
Kaupunginhallituksessa näistä lupauksista ei näkynyt mitään. Yleiskaavaehdotus hyväksyttiin sellaisenaan. Päätökseen lisättiin lausuma, että yksi rakentamisen pahimmin uhkaamista Keskuspuiston osista pyritään säilyttämään mahdollisimman laajana. Tämä lausuma on ”viherpesua”, joka ei poistanut Keskuspuiston rakentamisalueista yhtäkään.
Paavo Arhinmäen (vas) esitys Keskuspuiston säilyttämiseksi nykyisessä laajuudessa torjuttiin äänin 10-4. Sitä kannattivat Vasemmistoliitto, RKP ja keskusta. RKP:n ja keskustan esitykset kaavan palauttamisesta ja rakentamisen vähentämisestä Tuomarinkylän kartanon alueella kaatuivat äänin 12-2.
Keskiviikkona 26. lokakuuta järjestetään mielenosoitus Helsingin metsien ja viheralueiden puolesta. Senaatintorilla klo 15 kokoontuvan mielenosoituksen järjestävät Luonto-liiton metsäryhmä ja viheralueita puolustavat kansalaisliikkeet.
Onko sovittu muutakin?
Vihreiden ja demareiden tiukka sitoutuminen kokoomuksen kanssa tehtyyn sopimukseen herättää kysymyksen siitä, onko yleiskaavan yhteydessä sovittu myös jostain muusta. Onko kyse pormestaripelistä, gryndereille annetuista lupauksista vai molemmista?
Asukkaiden mielipiteet ja valtuusto sivuutettiin, kun yleiskaavan lähtökohdat ja tavoitteet linjattiin.
Kaavan valmistelu kertoo asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja demokratian surkeasta tilasta. Asukkaiden mielipiteet sivuutettiin valmistelussa totaalisesti. Myös valtuusto sivuutettiin, kun yleiskaavan lähtökohdat ja tavoitteet linjattiin. Lautakuntaan kuuluneiden puolueiden (kok, vihreät, sdp, vas, ps) edustajat sopivat luonnoksesta ennen kuin edes lain edellyttämä asukkaiden kuuleminen oli toteutettu. Ja kun asia tuli kaupunginhallitukseen, sen sopivat kolmen suurimman ryhmän johtajat.
Yleiskaavan valmistelua johtaneen apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäen (vihr) mukaan ”yleiskaavassa ei esitetä rakentamista arvokkaille luontoalueille” (Ylen uutiset 13.10.). Voi kysyä, miten törkeästi esittelevä virkamies saa vääristellä tosiasioita? Kaavassa on rakentamista mm. Keskuspuistoon, Vartiosaareen, Ramsinniemeen, Stansvikin kartanon alueelle, Veräjänmäen metsään, Pornaistenniemeen, Viikin pelloille ja Tuomarinkylän kartanon alueelle. Keskuspuiston ohella eniten rakentamista esitetään Malmin kentälle.
Harhaanjohtavia väitteitä
Viher- ja virkistysalueille rakentamista on perusteltu asuntotuotannolla, vaikka asukasluvun myötä kasvaa myös viheralueiden tarve.
Keskuspuiston ja Vartiosaaren kaltaisten alueiden suojelemisen takia ei tarvitsisi jättää yhtään asuntoa rakentamatta. Kaavaehdotus sisältää nimittäin yli kaksi kertaa niin paljon rakentamisalueita kuin tarvitaan tavoitellun erittäin nopean kasvun toteuttamiseen. Keskuspuisto ja Vartiosaari ovat tästä yli 200 prosentin kaavavarannosta yhteensä vain noin 4 prosenttia. Lisäksi kaavan mitoitus perustuu ylimitoitettuihin arvioihin asumisväljyydestä, toimitilojen tarpeesta ja liikenteen väylähankkeista.
Kaupunkisuunnitteluvirasto on yrittänyt pelotella valtuutettuja, että ehdotuksen muuttaminen johtaa kaavan palauttamiseen ja siirtymiseen yli vaalien. Itse en pidä palauttamista uhkana vaan mahdollisuutena korjata yleiskaavan valuviat ja antaa asukkaille mahdollisuus ottaa siihen kantaa vaaleissa.
Pelottelulle ei ole juridisia perusteluja.
Pelottelulle ei ole myöskään juridisia perusteluja. Tämä kävi selväksi, kun joukko Keskuspuistoa puolustavia valtuutettuja järjesti Thomas Wallgrenin (sd) aloitteesta kuulemistilaisuuden. Kaavalainsäädännön asiantuntija professori Olavi Syrjänen ja ympäristöoikeuden professori Kai Kokko osoittivat, että valtuusto ei vain voi, vaan lain mukaan sen on syytäkin muuttaa kaavaehdotusta, joka on Keskuspuiston osalta maakuntakaavan vastainen eikä ota huomioon ympäristövaikutusten arviota.
Yleiskaava tuodaan valtuustoon jo ensi keskiviikkona. Silloin päätetään myös Vartiosaaren osayleiskaava.
Kaupunginvaltuusto voi vielä pelastaa Keskuspuiston ja Vartiosaaren. Niiden puolesta voi löytyä enemmistö, jos riittävän moni vihreistä ja demareista irtaantuu kokoomuksesta ja gryndereitä palvelevasta linjasta. Valtuuston käsittelyyn on tulossa myös muita ehdotuksia yleiskaavan palauttamisesta ja korjaamisesta. Nyt katsotaan, ketkä valtuutetut ovat asukkaiden sekä luonto- ja virkistysarvojen puolella.
Kirjoittaja on SKP:n ja Helsinki-listojen kaupunginvaltuutettu
Kiisteltyjä alueita
Helsingin yleiskaavaehdotukseen esitettiin ennätykselliset 1 444 muistutusta. Keskuspuiston puolesta vetosi 17 377 allekirjoittajaa ja yli 70 tunnettua tieteen, taiteen, liikunnan ja ympäristönsuojelun edustajaa. Vastustusta on herättänyt rakentaminen mm. seuraaville alueille:
Keskuspuisto
Lauttasaari
Malmin lentokenttä
Oulunkylä
Ramsinniemi
Tuomarinkylä
Vartiosaari
Veräjänmäki
Kirjoittajan artikkelit
Kenen joukoissa seisoin on kustantajan mukaan ”perusteellinen ja monipuolinen analyysi” taistolaisuudeksi kutsutusta liikkeestä. Lauri Hokkanen kutsuu kirjaansa arvioksi ”taistolaisuuden ytimestä” ja henkilökohtaiseksi ”tilinteoksi harharetkestä”. Kirja ei ole kumpaakaan. Se ei ole analyysi olosuhteista, tekijöistä ja kamppailuista, joissa vasemmistolainen liike radikalisoitui 60-luvun lopulla ja 70-luvulla niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Eikä ”Lare” Hokkanen kerro juurikaan siitä, mitä hän itse teki.
”Kenen joukoissa seisoin” on politiikassa epäonnistuneen Lauri Hokkasen katkera tilitys ”taistolaisesta harharetkestään”. Samalla se on hämmentävän yksinuottista jatkoa ikivanhoille oikeistolaisille väitteille, joissa Suomen kommunistinen puolue oli Neuvostoliiton ”viides kolonna” ja Suomea uhkasi ”sovjetisoiminen”.
- ‹ edellinen
- 4 / 13
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.