Helsingin yliopiston JHL lakossa
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL päätti toimeenpanna Helsingin yliopiston tila- ja kiinteistöpalveluita koskevan työtaistelun keskiviikkona. Työtaistelussa ovat Helsingin yliopiston ammattiosasto JHL ry 645:n jäsenet, jotka ovat työsuhteessa Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelut Oy:ssä.
Vahtimestarit, siivoojat ja kiinteistöhuollon henkilöstö osoittavat myös Porthanian edessä mieltään Helsingin yliopiston aikeille vaihtaa nykyinen työehtosopimus halvempaan ja työntekijöille huonompaan. Kiinteistöhuollon työntekijät ovat menettämässä vuodessa satoja euroja.
Työnantajan mielestä lakko on laiton.
Sopimuksen vaihto huonontaisi työntekijöiden asemaa
Helsingin yliopisto yhtiöitti kiinteistötoimensa vuoden 2018 alussa. Nyt se on vaihtamassa yksipuolisella ilmoituksella nykyisen työehtosopimuksen työntekijöille huomattavasti heikompaan sopimukseen.
Sopimuksen vaihto alentaisi työntekijöiden palkkoja, leikkaisi pitkään yliopistolla töissä olleiden eläkkeitä, lyhentäisi vuosilomia ja heikentäisi tuntuvasti muita työehtosopimuksen ehtoja, esimerkiksi sairausajan palkkaa.
Muun muassa lomarahoissa sopimuksen vaihto merkitsisi siivoojille yli 400 euron ja vahtimestareille 500 euron menetystä. Pahimmillaan sopimuksen vaihto saattaisi vähentää ansioita vuositasolla lähes 2 000 euroa.
Sopimusshoppailua
Kysymys on räikeästä sopimusshoppailusta. Yliopisto aikoo työnantajana maksattaa uuden yhtiönsä tuloksen työntekijöillä. Hyvän henkilöstöpolitiikan noudattamislupaus on osoittautumassa hölynpölyksi.
"Sivistyksen ahjona pidetty yliopisto haluaa olla mukana huonontamassa suomalaista työelämää."
– On jokseenkin käsittämätöntä, että sivistyksen ahjona pidetty yliopisto haluaa olla mukana huonontamassa suomalaista työelämää, toteaa Helsingin yliopiston ammattiosasto JHL:n luottamusmies Katja Merinen.
Kiinteistöyhtiöön siirtyneet vahtimestarit muun muassa huolehtivat yliopistojen kulunvalvonnasta ja luentosalien laitteiden toiminnasta. Siivoojat pitävät huolen yliopistorakennuksien siisteydestä ja kiinteistöhoidon ammattilaiset huolehtivat rakennusten turvallisuudesta ja kunnosta.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.