Helsingissä ajetaan köyhät pois silmistä
Yhteiskunnallisten asenteiden ja arvojen koventuminen alkaa näkyä Helsingissä. Kasvavat tuloerot, eriarvoisuus ja köyhyys ovat nousseet jo valtamediaankin, mutta niiden seuraukset halutaan vain lakaista maton alle - syihin ja syntyihin puuttumatta.
Pari vuotta sitten Helsinkiin rantautuneet romanikerjäläiset ovat herättäneet paheksuntaa kaupunginjohtoa myöten. Monet haluaisivat kieltää kerjäämisen kokonaan ja rajoittaa romanien pääsyä maahan. Ilmapiirissä on vahvaa paluuta menneeseen, jolloin irtolaisuus oli rikos ja synti.
Valtaosa suomalaisista pitää asunnottomuutta valtavana ongelmana, josta pitäisi päästä eroon. Mutta kun Helsingin Töölöön ollaan nyt puuhaamassa pitkäaikaisasunnottomien asuntolaa, on osa paikallisista asukkaista noussut äänekkääseen vastarintaan: ei asunnottomia ainakaan meidän nurkille.
Leipäjono laskee asunnon arvoa
Moni muistaa helsinkiläisen Veikko Hurstin, joka toimi yli 40 vuotta vähäosaisten, kodittomien ja alkoholistien auttajana. Hänen tunnetuimpia tempauksiaan olivat itsenäisyyspäivän köyhien "linnanjuhlat" Helsingin Hakaniemessä, missä vieraili aikoinaan tasavallan presidentti Halonenkin.
Muutama vuosi sitten edesmenneen Veikko Hurstin työtä on jatkanut hänen poikansa Heikki Hursti. Hänen johtamansa Laupeudentyö ry on jakanut ruoka- ja vaatepaketteja niitä tarvitseville Helsingin Kalliossa Helsinginkadulla Urheiluopistosäätiöltä vuokratussa kiinteistössä. Leipäjonot ovat monena aamuna kiemurrelleet Kallion kaduilla kymmenien ellei jopa satojen metrien mittaisina, eikä viime aikoina ruoka-avun tarvitsijoiden määrä ole ainakaan vähentynyt.
Pääsiäisen jälkeen Hursti sai taloyhtiöltä tylyn kirjeen, jossa järjestöä varoitettiin leipäjonon aiheuttamista häiriöistä. Leipäjonon läheisyydessä asuvat ovat valittaneet esimerkiksi humalaisten jonottajien käyttäytymisestä. Eräs asukas jopa kertoi, että leipäjono oli laskenut hänen asuntonsa arvoa 20 000 eurolla.
Kallio kuuluu kaikille!
Kalliosta löytyy myös toisenlaisia äänenpainoja. Antikvariaattiyrittäjä Elmeri Vehkala pitää Punainen Planeetta -putiikkiaan Harjutorilla. Vehkala seurasi hetken leipäjonojen ympärillä vellonutta verkkokeskustelua ja päätti omalta osaltaan osoittaa, mitä mieltä oli.
– Päätin, että lätinä riittää, on aika toimia. Parilla puhelinsoitolla saimme järjestettyä leivänjakelutempauksen, joka on mielenosoitus yleistä piittaamattomuutta kohtaan, kertoo Vehkala. Mukaan tempaukseen lähtivät Kallion Kulttuuriverkosto sekä Kallio-liike. Jaettavat leivät saatiin lahjoituksena Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosasto ykköseltä sekä Vaasan Myllyltä.
Vehkalan mukaan tempauksella halutaan osoittaa, että kaikki Kallion asukkaat ja yrittäjät eivät suinkaan ole yksimielisesti poistamassa katukuvasta "ikäviä" ilmiöitä.
– Asunnon arvo ei ole verrattavissa ihmisarvoon, eikä köyhyys poistu sillä, että se siivotaan pois näkyviltä. Kallio kuuluu kaikille. Täällä on tilaa monenlaisille ihmisille, ja tervetulleita naapureita ovat niin ruuanjakelupisteet kuin vastaanottokeskuksetkin, sanoo Vehkala.
Heikki Hursti aikoo tavata sosiaalijohtaja Paavo Voutilaisen tiistaina 17. toukokuuta. Tapaamisessa keskustellaan Hurstin mukaan avustustoiminnan siirtämisestä mahdollisesti uuteen paikkaan, jossa toiminta aiheuttaa vähemmän asukkaiden närkästystä.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Adressin voi allekirjoittaa aina 4.12. asti.
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.