Hesari suoltaa uusliberalistista propagandaa
Rivikansalaisten keskuudessa on vallalla käsitys, että Suomi on vapaan tiedonvälityksen mallimaa. Tiedotusvälineet ja toimittajat kuorossa paheksuvat Venäjän, Kiinan ja muiden mielipidevapautta.
Mutta millaista on journalistinen vapaus Suomessa? Tätä pohdittiin lauantaina 15. lokakuuta Helsingissä Helsingin Sanomat - Sananvapauden monopoli -seminaarissa.
Tietokirjailija Ari Ojapelto arvosteli tiukin sanoin eritoten Helsingin Sanomien talousjournalismia, jossa eivät tosiasiat paljoa paina.
– Hesari jakaa yksipuolista tietoa ja käyttää uusliberalistisia talousasiantuntijoita. Samanaikaisesti se sulkee toisinajattelijoilta mediatilan. Sen seurauksena jopa Hesarin omat pääkirjoitustoimittajat ihmettelevät ääneen niin sanottujen virallisten talousennusteiden jatkuvaa epäonnistumista, latasi Ojapelto.
Hän itse osasi ennakoida aikoinaan esimerkiksi 1990-luvun laman ja nykyisen finanssikriisin tuloa. Helsingin Sanomat ei Ojapellon kirjoituksia noteerannut, vaikka tämä niitä lehdelle tarjosi.
Toimittajat pelotellaan markkinaideologian rengeiksi
Ojapelto listasi lukuisia tabuasioita, joita Hesari ei suostu suurelle yleisölle valottamaan. Näitä ovat esimerkiksi todelliset tilastot maailmantalouden tilasta, joista käy selvästi ilmi kriisin todellinen luonne. Vastaavasti myöskään työllisyyden, talouskasvun, tuottavuuden ja verotuksen osalta Hesari ei kerro relevanttia tietoa, vaan julistaa uusliberalistisen talousopin mukaista propagandaa.
Ojapelto ei voi uskoa, että taloustoimittajat olisivat niin selkärangattomia ja ammattitaidottomia, etteivät ymmärtäisi mistä on kysymys. Toimittajat pelkäävät urakehityksensä ja työpaikkansa puolesta. Lisäksi toimittajia ulkoistetaan freelancereiksi ja yrittäjiksi.
– Koska valtamediat ovat kaupallisia ja "omistajan ohjauksessa", vapaaksi päästetyn markkinaideologian toimivuutta ei sovi epäillä. Mielipiteiden vapaudesta päätettäessä avainasemissa ovat medioitten päätoimittajat ja toimituksen esimiehet. Käytännössä he ovat omistajien intressien valvojia, sanoi Ojapelto.
Media mukana talouselämän salaseuroissa
Medioiden päätoimittajat esiintyvät mielellään puolueettomina, itsenäisinä toimijoina ja avoimen journalismin esitaistelijoina. Ojapelto totesi, että silti monet heistä ovat mukana talouselämän päättäjien salaseurojen kokouksissa, joihin osallistuvilta edellytetään vaitiolovelvollisuutta.
Esimerkiksi Bilderbergin kokoukseen on vuosi toisensa jälkeen osallistunut eri maiden valtamedioiden johtoporrasta. Suomalaisista mediayhtiöiden henkilöistä Bildenbergin kokoukseen on osallistunut ainakin Aatos Erkko (HS), Janne Virkkunen (HS), Hanna Rajalahti (Talouselämä), Mikael Pentikäinen (Sanomaliitto, Sanoma News), Atte Jääskeläinen (STT, HS, YLE) ja Antti Blåfield (HS).
Bilderbergin piirissä on rahaeliitti jo vuosikymmenten ajan juoninut Euroopan unionia, yhtenäisvaluuttaa ja vapaita pääomamarkkinoita. Ojapelto muistutti, että Hesari oli aktiivisesti mukana Suomen manipuloinnissa EU:n ja rahaliitto EMU:n jäseneksi.
Ojapelto peräänkuulutti median tutkijoilta asiaan tarttumista: olisi syytä selvittää, miten paljon lehtien päätoimittajat säätelevät ja rajoittavat toimittajien ilmaisuvapautta. (TA)
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.