HOK-Elanto jättäytyy pois Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta
Osuusliike HOK-Elanto päätti tiistaina jättäytyä pois Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta.
SKP:n Yrjö Hakanen esitti toukokuussa pidetyssä edustajiston kevätkokouksessa, että HOK-Elanto ei hanki Fennovoiman osakkeita suoraan eikä S-ryhmän tai osakkuusyhtiöiden kautta osallistuakseen uuden ydinvoimalan rakentamiseen.
HOK-Elannon hallituksen vastauksessa todetaan, että ”HOK-Elanto ei hanki suoraan Fennovoiman osakkeita eikä myöskään merkitse S-Voima Oy:n C-sarjan osakkeita, jotka oikeuttaisivat Fennovoiman mahdollisen tulevan ydinvoimalaitoksen tuotanto-osuuteen”.
Hakanen pitää vastausta tärkeänä voittona ydinvoiman lisärakentamista vastustavalle kansalaismielipiteelle ja toivoo muiden S-ryhmän osuuskauppojen ja kauppaliikkeiden seuraavan HOK-Elannon esimerkkiä. Hän muistuttaa, että enemmistö vähittäiskaupan asiakkaista on mielipidetiedusteluissa ydinvoiman lisärakentamista vastaan.
Hakanen on esittänyt myös Helsingin kaupunginvaltuustossa, että Helsinki ei osallistu ydinvoiman lisärakentamiseen vaan panostaa energian säästöön ja uusiutuvaan energiaan. Tätä koskeva Hakasen esitys tulee ensi viikon keskiviikkona äänestykseen kaupunginvaltuustossa.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.