Hollanti lähti Afganistanista, entä Suomi?
Hollannista tuli ensimmäinen Naton jäsenvaltio, joka vetää joukkonsa pois Afganistanista. Vetäytyminen peitetään toteamalla, että hollantilaiset saivat suunnitelman mukaisesti tehtävänsä täytetyksi. Hollanti on menettänyt kuolleina 24 sotilasta neljän vuoden aikana, joina se on osallistunut Afganistanin sotaan. Haavoittunut on 140 sotilasta.
Hollannin menetykset näyttävät pieniltä verrattuna USA:n ja Britannian joukkojen tappioihin. Hollannin vuonna 2006 alkanut osallistuminen Afganistanin sotaan ja miehitykseen sai kuitenkin maassa aikaan melkoisen skandaalin. Naton vaatimuksesta jatkaa Hollannin sotilasyksikön palvelua maassa tuli yksi koalitionhallituksen kaatumiseen johtaneista syistä tämän vuoden helmikuussa. Neuvottelut uuden monipuoluehallituksen muodostamisesta jatkuvat edelleen. Koska Hollannissa ei ole hallitusta, ei ole ketään jatkamassa joukkojen palvelua Afganistanissa.
Nato-johtajat ovat rauhoitelleet, että hollantilaisten lähtö ei heikennä liittoutuman joukkoja Afganistanissa, koska niiden vahvuutta on lisätty, ja että muut jäsenmaat jatkavat lujasti liittoutuman tukemista. He ovat erityisesti vakuuttaneet, ettei hollantilaisten vetäytyminen johda muiden osallistujamaiden keskuudessa ketjureaktioon.
Itse asiassa tämä ei ole totta. BBC:n mukaan Kanada suunnittelee joukkojensa vetämistä Afganistanista ensi vuonna. Sotilastarkkailijoiden mukaan Hollannin ratkaisu tapahtui liittoutuman olemassaolon kannalta hyvin monimutkaisena aikana. Tappiot ovat paisuneet samoin kuin epäilyt koalition Isaf-joukkojen strategian tehokkuudesta.
Isaf-joukkoihin kuuluu nyt noin 120 000 miestä, ja määrää on tarkoitus syyskuussa saapuvien 30 000 yhdysvaltalaissotilaan myötä kasvattaa 150 000:een.
On julkinen salaisuus, että USA:n ja Britannian on kannettava koskaan päättymättömän sodan suurin taakka ja kärsittävä suurimmat tappiot. Britannian uusi pääministeri David Cameron sanoi kuitenkin äskettäin, että brittijoukkojen vetäminen pois Afganistanista voisi alkaa jo tänä vuonna. Cameron viittasi Barack Obaman mainintaan mahdollisuudesta aloittaa USA:n joukkojen vetäytyminen ensi vuoden heinäkuussa.
Obaman ja Cameronin ”optimististen” lausuntojen taustalla on huoli omien maidensa ja muiden Nato-maiden yleisen mielipiteen kasvavasta vastustuksesta Afganistanin sotaa kohtaan ja pyrkimys rauhoitella sitä, kun sota on ajautumassa yhä pahempaan umpikujaan ja kun sodan rikollinen luonne dokumenttipaljastusten myötä näyttäytyy yhä paljaampana.
Tässä tilanteessa Suomen päätös lähettää lisäjoukkoja Afganistaniin ei ole vain orjamaista ja tyhmää, se on myös rikollista. Kuten entinen puolustusvoimien komentaja Gustav Hägglund on todennut, Suomi toimittaa Afganistanissa lähinnä viikunanlehden virkaa. Suomen johtajat haluavat myös olla mieliksi USA:lle ja osoittaa maamme Nato-kelpoisuutta.
Maamme johtoa onkin nyt painostettava irtisanoutumaan rikollisesta sodasta ja vetämään kaikki suomalaissotilaat pois Afganistanista.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Kun pääoma kasvaa ja Mammonalinna kohoaa, miksi työväen arki murenee? Suomessa eletään hetkeä, jossa Orpo–Purran hallitus siirtää työelämän riskit yksilölle ja jakaa voitot yrityksille, samalla kun kunnalliset palvelut kuihtuvat ja sosiaalityöntekijän ruokatauko katoaa kalenterista. Kuntaliiton tuore selvitys paljastaa, ettei kyse ole pelkästä budjettivajeesta, vaan rakenteellisesta epäonnistumisesta: kapitalistinen järjestelmä ei enää takaa yhdenvertaisuutta, vaan muuttaa peruspalvelut etuoikeudeksi. Tiedonantajan päätoimittajan sijainen JP (Juha-Pekka) Väisänen kysyy: kuinka kauan yhteiskuntaa voi purkaa, ennen kuin se lakkaa olemasta yhteinen? Tiedonantaja-festivaali kokoaa yhteen ne, jotka eivät suostu hiljaisuuteen – feministiset journalistit, järjestöaktiivit ja työväenluokan rakentajat, jotka vaativat vastauksia ja vaihtoehtoja.
Kun presidentit ja pääministerit keskustelevat sodasta, työväenluokka maksaa verot, kantaa taakan ja hautaa lapsensa. Suurpääoma määrittää, milloin ja miksi soditaan, mutta kenen ääni kuuluu, kun päätetään rauhasta? Nuorten kasvava epäluottamus poliitikkoihin, imperialistiset sodat ja kansainvälinen pääoman etu paljastavat, että rauhan kysymys on pohjimmiltaan luokkakysymys — ja juuri siksi ratkaiseva hetki työväenluokan ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle on käsillä nyt.
Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.