Hyvinvointialueet aloittavat ilman resursseja

VUODEN 2023 alusta aloittavien hyvinvointialueiden rahoitus on riittämätön heti alkuunsa. Osa hyvinvointialueiden johtajista on jo todennut, että sosiaali- ja terveyspalveluita tullaan karsimaan heidän alueillaan. Resurssit eivät yksinkertaisesti riitä ja sote-palvelut ovat kaikilta osin tukossa. Meille, jotka sote-uudistusta kritisoimme alusta alkaen oli toki selvää, että tavalla tai toisella nykyisenkaltaisia palveluja tullaan vähentämään.

Ennen aluevaaleja eduskuntapuolueet valehtelivat kansalle päin naamaa: puhuttiin sote-palvelujen parantamisesta, vaikka lisäresursseja ei samaan aikaan luvattu. Sen sijaan hyvinvointialueuudistuksella tavoiteltiin merkittäviä leikkauksia palveluihin.

700 miljoonaa ei ole tarpeeksi lisärahoitusta.

Pääministeri Sanna Marin on kertonut, että SDP haluaa lisärahoitusta sote-palveluihin 700 miljoonaa, jotta hyvinvointialueet suoriutuvat velvoitteistaan. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) on tyrmännyt asian ja vedonnut valtion ylivelkaantumiseen. Velkapelko koskee kaikkea muuta julkisen sektorin rahankäyttöä paitsi asevarustelua. Edelleenkään ei myöskään hiiskuta siitä, että Suomella on enemmän nettosaatavia, kuin velkaa.

Tokihan 700 miljoonaa ei ole tarpeeksi lisärahoitusta. Kunnat arvelevat hyvinvointialueilta puuttuvan vähintään 1,5 miljardia euroa. Ilman tätä rahoitusta ne eivät kykene hoitamaan nykyisiä menoja, eikä niillä ole mahdollisuutta esimerkiksi palkankorotuksiin, joita tarvittaisiin riittävän työvoiman tarjonnan varmistamiseen.

Suomessa olisi tähän varoja, mutta hyvinvointiin käytön sijaan eduskuntapuolueet ovat nostaneet sotilasmenot EU-maiden kärkitasolle. Venäjän hyökkäystä Ukrainaan seurasi Suomessa ulkopolitiikan ensisijaisuuteen ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen perustuneen turvallisuuspolitiikan linjan hylkääminen ja siirtyminen asevarusteluun, Natoon ja Yhdysvaltojen ydinasepelotteeseen nojaavalle linjalle.

VALTION JA kuntien menojen karsiminen ja yksityistäminen murentavat rakennettuja julkisia palveluja ja sosiaaliturvaa. Samaan aikaan yhä useampien hyvinvointi riippuu kuitenkin niistä. Leikkauspolitiikka uhkaa työttömien, vanhusten, lapsiperheiden, opiskelijoiden ja monien muiden toimeentuloa ja hyvinvointia.

Julkisia palveluja on kehitettävä niin, että turvataan jokaiselle oikeus terveyteen, sivistykseen, kulttuuriin ja ihmisarvoisen elämän edellyttämään huolenpitoon. Etenkin peruspalvelut tulee järjestää julkisina palveluina, jotka ovat yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Erilaisten tarpeiden huomioon ottamiseksi on kehitettävä ihmiskeskeistä palvelukulttuuria ja hallintoa, jossa palvelujen käyttäjät ja työntekijät osallistuvat palvelujen kehittämiseen ja jossa pidetään huolta myös työntekijöiden korkeasta ammattitaidosta ja hyvinvoinnista.

Tällä hetkellä kannattaa osoittaa kysymyksiä hyvinvointialueiden johdolle. Esimerkiksi riittävätkö hyvinvointialueiden resurssit nykyisiin palveluihin, pystytäänkö lakisääteinen hoitajamitoitus järjestämään kaikilla hyvinvointialueilla ja miten siirtymävaiheessa turvataan asukkaiden oikeudet sote-palveluihin ovat hyviä kysymyksiä esitettäväksi.

Ihmiset tarvitsevat eduskuntavaalien alla rehellistä tietoa siitä, missä sote-palvelujen järjestämisessä mennään. Tiedonantaja ja ehdokkaat SKP:n listoilla ympäri maan tulevat tekemään osansa talven ja kevään aikana tämän tiedon tarjoamisessa.