Hyvinvointimallin tuho Ruotsissa ja Suomessa
Vuosikymmeniä ”Ruotsin mallia” on pidetty pohjoismaisen hyvinvointimallin esikuvana. Mutta Ruotsin porvaristo on jo pitkään ponnistellut tuhotakseen työväenluokan saavutukset ja sosiaalisen aseman.
Syyskuussa 2006 nousi sitten valtaan kokoomuslaisen Fredrik Reinfeldtin johtama porvarihallitus äänestäjien turhauduttua sosiaalidemokraattisen hallituksen oikeistosuuntaukseen. Hallitus ilmoitti linjakseen lisääntyvän kilpailun ja valtio-omisteisten yhtiöiden yksityistämisen ja ilmoitti viime vuoden maaliskuussa, että noin 150 miljardin Ruotsin kruunun arvosta valtion omistuksia pantaisiin myyntiin kolmen vuoden aikana. Ennen omistusten yksityistämisen alkamista valtiolla oli osakeomistuksia 54 yhtiössä, jotka työllistivät noin 180 000 ihmistä.
Ruotsin hallitus on yrittänyt oikeuttaa yksityistämiset väittämällä, että varat tullaan käyttämään valtionvelan lyhentämiseen. Selitys on kestämätön. Ruotsin velkataso on yksi Euroopan alhaisimmista. Toimenpiteet yksityistää valtavia osia valtion omistuksista saavat paljon uskottavamman selityksen, kun tajuaa kuinka muhkeat voitot liikemiespiirit yksityistämisistä kahmivat.
Kannattaa muistaa, että Ruotsi tulee yksityistämisessä Suomen perässä. Suomessa suuri valtionyhtiöiden yksityistämisen aalto alkoi jo Paavo Lipposen hallitusten kaudella kummankin vasemmiston eduskuntapuolueen, SDP:n ja vasemmistoliiton, myötävaikutuksella.
Sitäkin mielenkiintoisempaa suomalaisten kannalta on katsoa, mitä muuta Ruotsin porvarihallitus on yksityistämiseen liittänyt ja kuinka viimeistä piirtoa myöten Vanhasen–Kataisen porvarihallitus matkii sitä näissä muissakin toimenpiteissä.
Ruotsin porvarihallitus on yhdistänyt yksityistämisohjelmansa työmarkkinoiden ”vapauttamiseen”, työn joustavuuden lisäämiseen sekä työntekijöitä koskevien säädösten ja työlainsäädännön liberalisoimiseen. Lisäksi hallitus on antanut ison joukon verohelpotuksia yhtiöille ja varakkaille. Samalla kun hallitus ilmoitti tuoreimmassa budjetissaan viime vuoden lopulla työttömyys- ja sairauspäivärahojen leikkaamisesta 13,4 miljardilla kruunulla (1,43 miljardilla eurolla), se ilmoitti yhtiöveron ja tuloveron 14 miljardin kruunun eli 1,5 miljardin euron alennuksista.
Työnantajat eivät ole enää velvoitettuja osallistumaan työntekijöiden sairausetuuksien kustantamiseen. Työnantajat voivat vaatia lääkärintodistusta jo ensimmäisestä sairauspäivästä, ja ylärajaa sairauspäivärahan maksamisessa alennetaan. Ruotsissa on myös otettu käyttöön erilaiset työttömyysturvamaksut sen mukaan, mikä on työttömyysaste kullakin työsektorilla. Alempipalkkaiset korkeamman työttömyysasteen aloilla työskentelevät työntekijät menettävät.
Viimeaikaiset mielipidetiedustelut Ruotsissa osoittavat, että vastustus hallitusta kohtaan on kasvussa. Tammikuun lopulla Dagens Nyheterissä julkaistu tutkimus osoitti, että pääoppositiopuolueet olivat kirineet noin 20 prosenttiyksikön johdon hallituspuolueisiin nähden. Luvut kuvaavat ruotsalaisten kasvavaa tyytymättömyyttä porvarihallituksen toimiin. Näköaloja synkentävät myös ennusteet, joiden mukaan ensimmäistä kertaa neljään vuoteen kasvu jäisi alle kolmen prosentin.
Käykö Suomen porvarihallituksen suosiolle samoin tietyllä viiveellä vai antaako karmea kokemus vasemmiston myötävaikutuksella harjoitetusta hallituspolitiikasta sekä vasemmiston pääosan nykyinen avuttomuus meidän porvarihallituksellemme ansiotonta arvonnousua kenties pitkäänkin? Jotain tarttis tehdä ja pian.
ERKKI SUSI
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
