Keywords:
Ilmastotekoja!
Vaadimme ilmastotekoja! Tämä oli päällimmäinen huuto, kun Helsingissä Säätytalon edustalle kokoontunut mielenosoitus kokosi rivejään.
Sanna Marinin hallitus kokoontui syksyn budjettiriiheen, ja kansalaisten syvien rivien huoli oli käsin kosketeltava: demarivetoinen hallitus on teksteissään ja puheissaan korostanut ilmasto- ja ympäristöpolitiikan merkitystä, mutta miten lienee tekojen laita. Esimerkiksi hallituspuolue RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on ollut sitä mieltä, että ilmastopäätöksillä ei ole niin kiire.
Myös keskustalle erityisesti keskustelu maatalouden päästövähennyksistä on ollut hankala paikka. Mielenosoituksessa muun muassa vaadittiin päästöjä tuottavan turvetuotannon alasajoa – ongelma, josta keskusta on ollut haluton keskustelemaan.
Rahat muualle kuin hävittäjiin
Mielenosoittajat myös muistuttivat siitä absurdista tilanteesta, että Suomi asevarustelee itseään kymmenien miljardien hävittäjillä samalla kun perusturvaan ja julkisiin palveluihin ei muka ole varaa. Marinin hallitus on myös leikkaushallitus, kun tieteen, tutkimuksen ja kulttuurin tukemiseen käytettävät varat vähenevät kymmenillä miljoonilla.
Suomen kommunistisen puolueen vantaalainen toveri Heikki Ekman ihmettelee nykyisenkin hallituksen leikkaushimoa.
– Toki ilmasto- ja ympäristökysymykset ovat tärkeitä, mutta itse olen ennen kaikkea vastustamassa leikkauspolitiikkaa. Suomessa hallitukset ovat 1980-luvun lopulta asti tehneet järjestelmällisesti julkista taloutta supistavia päätöksiä, eikä niitä voi hyväksyä.
Monen mielenosoittajan mukaan on käsittämätöntä, että koronan ja kaiken muun akuutin ongelman keskellä hallitus on päättänyt laittaa rahaa aseisiin. Budjettineuvotteluissa kiistellään lopulta lillukan varsista, kun varsinainen paukku, hävittäjähankinnat, on sovittu kaiken ulkopuolella. Myöskään hävittäjähankinnan ilmastovaikutuksista ei puhuta.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen yrittää ylläpitää keskustelua riittämättömästä perusturvasta, mutta myöntää, että hallitus ei aio asialle tehdä käytännössä mitään. Hävittäjähankitoihin kulutetuilla miljardeilla voitaisiin parantaa perusturvaa reilusti ja vaikkapa kokeilla vasemmiston hehkuttamaa perustulomallia.
Jostain syystä päättäville paikoille päästyään ei vasemmistolla sittenkään riitä kyky eikä halu tehdä kunnollista politiikkaa. Valta vie, ja ministerin palkka on kuitenkin suurempi kuin rivikansanedustajan.
Hävittäjärahat parempaan käyttöön - Budjettimielenilmaus 7.9.2021 Säätytalolla. Kuva Marko Korvela
Hävittäjien sijasta Säätytalolla vaadittiin muun muassa työtä, leipää ja rauhaa. Kuva Marko Korvela
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Naton harjoitustoiminnan suunnittelua yhteensovittava NEPAC-kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Mielenosoittajien mukaan koko sotilasliitto pitää lakkauttaa.
Post-punk-yhtye Dragsvikin esikoislevy julkaistiin elokuussa. Kappaleissa korostuu kapitalismin ja fasismin vastainen sanoma. Tiedonantajan haastattelussa yhtye kehottaa lopettamaan miljonäärien perseennuolemisen.
- 1 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous järjestetään tilanteessa, jossa maailma palaa, rauhanliike yskii ja työväenliike etsii uutta kurssiaan. Väistyvä puheenjohtaja Liisa Taskinen tiivistää tilanteen: ”Toivon, että edustajakokouksessa syntyy yhteinen tahtotila ja innostus.”
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.