Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Intiassa historiallinen suurlakko

    Ulkomaat
    8.9.2016 - 11:51
    Tiedonantaja

    Syyskuun 2. Intiassa järjestettiin massiivinen lakko, johon osallistui kymmeniä miljoonia työläisiä. Paikalliset ammattiliitot arvioivat, että pääasiassa julkisen sektorin kattanut työtaistelu olisi ollut maailmanhistorian suurin. Mukana oli jopa 180 miljoonaa eri alojen työläistä.

    Muun muassa pankit, koulut, terästehtaat, kaivokset ja voimalaitokset olivat suljettuina ja julkinen liikenne seisoi useassa osavaltiossa.

    Intian kommunistinen puolue (CPI) piti suurlakkoa onnistuneena. Sen pääkärki kohdistui istuvan pääministerin Narendra Modin oikeistohallituksen politiikkaa vastaan. Modin johtama hindunationalistinen BJP-puolue otti vuoden 2014 parlamenttivaaleissa murskavoiton ja on siitä saakka harjoittanut rankan uusliberalistista politiikkaa, mikä on saanut aikaan useita protesteja. BJP:n keskeisin vaalilupaus oli Intian talouskasvun turvaaminen, mikä on vaatinut Euroopasta tutun kuri- ja leikkauspolitiikan soveltamista.

    Totaalinen bandh (sanskriitinkielinen sana, joka merkitsee sulkua) oli vuorokauden ajan voimassa ainakin Keralan, Karnatakan, Puducherryn, Telanganan, Manipurin, Meghalayan, Assamin, Tripuran, Chattisgarhin, Haryanan ja Punjabin osavaltioissa.

    Suurlakon vaatimuksia

    Suurlakolla oli useita vaatimuksia:

    – Tarvitaan pikaisia toimenpiteitä, joilla estetään perushyödykkeiden kohtuuton hinnannousu. Se tarkoittaisi muun muassa peruselintarvikkeiden hinnoilla keinottelun kieltämistä.

    – Työttömyyden torjumiseksi on laadittava konkreettinen työllisyysohjelma.

    – Työvoimalait on saatettava voimaan koko maassa ja lakia rikkoville on langetettava ankarammat rangaistukset.

    -Yleinen, kattava sosiaaliturva kaikille työläisille.

    – Minimipalkka vähintään 15 000 rupiaa kuukaudessa, ja varaus sen indeksiin sitomiselle.

    – Takuueläkkeen oltava vähintään 3 000 rupiaa kuukaudessa koko työtätekevälle väestölle.

    – Julkisten hankkeiden määrärahojen ja investointien leikkaaminen lopetettava.

    – Jatkuvien, pysyväisluonteisten töiden ulkoistaminen on lopetettava, samat palkat ja edut myös ”epätyypillisiin” työsuhteisiin (vuokratyöläisille, pätkätyöläisille ym.)

    – YK:n ILO-sopimuksen kohdat C87 ja C98 on ratifioitava välittömästi. Kohdat koskevat ammattiliittojen oikeutta järjestäytyä ja solmia yleissitovia työehtosopimuksia.

    – Vierasta pääomaa ei saa käyttää esimerkiksi rautatieverkon tai maanpuolustuksen investointeihin.

    Lakolla myös poliittisia tavoitteita

    Kommunistien mukaan suurlakossa ei ollut kyse vain taloudellisista vaatimuksista. Lakossa nostettiin esille myös poliittisia kysymyksiä, kuten yhteiskunnan kannalta keskeisten alojen omistaminen ja rahoittaminen julkisesti sekä pankkien vallan rajoittaminen. Myös koko julkisen sektorin puolustaminen oli lakon eräs päätavoitteista.

    – Suurlakko oli isku vasten Modin hallituksen kasvoja. Se on nyt puolessa välissä valtakauttaan ja on osoittanut, että sen liittolaisia ovat kansan sijasta ylikansalliset yhtiöt ja suurpääoma. Mikäli politiikan suunta ei muutu, tulevat massiiviset ja entistä militantimmat protestit jatkumaan kautta koko Intian, lupaavat intialaiset kommunistit.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Kuvassa ammattiyhdistysaktiiveja Roma Prideilla. Italiassa suurimman ammattiliiton CGIL n ja teollisuuden etujärjestön Confindustrian harvinainen yhteisrintama. Kuva G.dallorto CCO 2.5 it
    Ulkomaat
    26.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Italiassa ammattiliitto  ja teollisuuden etujärjestö yhteisrintamassa: Euroopan on muututtava, jotta teollisuus ja työpaikat eivät romahda

    Italian suurimman ammattiliiton CGIL:n teollisuusalojen valtakunnallinen edustajakokous kokoontui Roomassa 23.

    Järjestöt arvioivat, että Orpo Purran kehysriihen päätökset heikentävät kansalaisyhteiskunnan ja julkisten palvelujen toimintakykyä. Kuva Lauri Heikkinen Valtioneuvoston kanslia
    Politiikka
    25.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Järjestöt tyrmäävät kehysriihen: Orpo–Purran talouslinja murentaa kansalaisyhteiskunnan ja julkiset palvelut

    Asiantuntijat arvioivat, että DCA sopimus muuttaisi Suomen ydinasepolitiikkaa ja lisäisi sotilaallisia riskejä. Kuva Andrew Greenwood CCO 0.0
    Uutiset
    24.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Suomen ydinasepolitiikkaa ollaan muuttamassa radikaalisti?

    Vastavalmistuneiden työllistyminen on pysynyt vakaana, vaikka hallitus puhuu työmarkkinakriisistä. Kuva Juulia Kalavainen CCO 2.0
    Kotimaa
    23.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Vastavalmistuneiden työllistyminen pysynyt vakaana – rekisteriseuranta paljastaa, ettei työmarkkinoiden kiristyminen näy palkkatyöhön siirtymisessä

    Orpo Purran hallitus on löytänyt eläkesovun, mutta SAK n mukaan esitetty malli ei korjaa järjestelmän rakenteellisia ongelmia. Viljo Pietinen CCO 4.0
    Uutiset
    22.4.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Orpo–Purran hallituksen eläkesopu kasvattaisi veronmaksajien taakkaa ja jatkaisi yrittäjien alivakuuttamista

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!