Irak – tuhottu maa
Tultuaan valituksi presidentiksi 1980 Ronald Reagan ryhtyi viipymättä palauttamaan USA:n sotakunniaa sen kärsittyä pahoin tappiosta Vietnamissa. Iranissa oli 1979 tapahtunut islamilainen (shialainen) kumous. Ajatolla Ruholla Khomeinin johtama rintama oli ottanut vallan USA:n ja Israelin rakkaalta ystävältä shaahi Reza Pahlevilta. Se tiesi vaaraa.
Saddam Hussein edusti sunnalaisuutta kuten irakilaisten enemmistö ja oli mitä sopivin henkilö höykyttämään shialaista Irania. Saddam ja Reagan löysivät toisensa.
Vuonna 1980 Saddam aloitti sodan Irania vastaan. USA myi hänelle aseet, mutta voiton hänelle toivat taistelukaasut kuten sinappikaasu ja sariini, joita hän osti USA:sta ja Euroopan Nato-mailta ja valmisti itse. CIA:n salauksesta vapauttamien asiakirjojen mukaan USA:n tiedustelu oli perillä Iranin armeijan liikkeistä ja piti Saddamin ajan tasalla. CIA tiesi että Saddam kävi kaasusotaa. Taistelukaasut kieltävä kansainvälinen Geneven protokolla on vuodelta 1925. USA oli allekirjoittanut sen 1975. Irak ei ollut.
Iranin armeija valmistautui 1987 suurhyökkäykseen Basran eteläpuolella. CIA tiedotti presidentti Reaganille että Iran saattaa voittaa sodan. Presidentti lausui kuuluisat sanansa: "Iranin ei sovi voittaa sotaa." Korkeimmalla tasolla tehtiin päätös että Irakille oli luovutettava kaikki mahdollinen tieto Iranin armeijan hyökkäysvalmisteluista. Saddam käytti Basran rintamalla runsaasti kaasua ja voitti sodan 1988. Samana vuonna hän murhasi kaasulla tuhansia Pohjois-Irakin kurdeja Halabjassa. Voittonsa innostamana Saddam valtasi 1990 naapurimaan Kuwaitin ja otti haltuunsa sen öljyvarat.
Presidentti George H. Bush aloitti Irakia vastaan sodan. Sota tunnetaan Persianlahden sotana ja se päättyi 1991 Saddamin tappioon. Se oli USA:n ja Naton ensimmäinen "rajoitettu" ydinsota.
Rajoitetun ydinsodan tarve
Amerikkalaisilla oli taktinen ydinase jo Korean sodassa 1950-1953, mutta sitä ei käytetty.
Kiinan liityttyä sotaan kenraali Douglas MacArthur esitti että rintama eristettäisiin Kiinasta kobolttivyöhykkeellä (koboltti 20 säteilee 320 kertaa voimakkaammin kuin uraani). Al Goren isä puolestaan vaati Pohjois-Koreaa eristettäväksi etelästä uraanivyöhykkeellä. Taktisen ydinaseen sijasta USA ryhtyi Koreassa 1951 käyttämään uutta keksintöä, napalmia.
Persianlahden sodassa USA otti käyttöön 1990 taas uuden aseen, uraanikranaatin, ja käytti sitä laajasti sodassa Irakia vastaan 2001-2003. Köyhdytetystä uraanista rakennettu kranaatti tehoaa parhaiten panssareihin, mutta ihmisiin uraani 238:n radioaktiivinen tomu vaikuttaa salakavalasti viiveellä. Uraani 238:n puoliintumisaika on noin neljä ja puoli miljardia vuotta.
Välinäytös New Yorkissa ja Afganistanissa
Syyskuun 11. päivänä 2001 New Yorkissa räjähti ja WTO:n tornit sulivat maahan. USA ilmoitti suoralta kädeltä että syyllinen oli kiihkoislamilainen terroristijärjestö al Qaida, jota johti muuan Osama bin Laden. Mediapropaganda ei kertonut, että CIA oli perustanut al Qaidan Afganistanissa vahvistamaan jihadistien taistelurintamaa Neuvostoliiton 1979 alkanutta sotilaallista interventiota vastaan ja että vuonna 1984 presidentti Reagan oli antanut CIA:lle valtuudet toimittaa jihadisteille niiden tarvitsema aseistus.
Neuvostoliiton poistuttua Afganistanista 1989 jihadistit, joita myös talibaneiksi kutsuttiin, käänsivät CIA:lta saamansa aseet amerikkalaisia vastaan ja ryhtyivät ajamaan näitä pois maasta. Se oli välirikko, jonka USA heti hyödynsi. Sota al Qaidaa vastaan muuttui kädenkäänteessä sodaksi terroristeja vastaan. Terrori sai hahmon ja nimen. Se käsitti koko islamilaisen maailman.
Irak ja köyhdytetty uraani
Sota terroria vastaan poiki presidentti Reaganin hallituskaudella valheen Saddam Husseinin joukkotuhoaseista. USA ja Britannia hyökkäsivät Irakiin. Moraalisessa raivossaan liittoutuma esiintyi koko ihmiskunnan pelastajana. Siviiliväki jäi sodan alle.
Armeijoiden suojeluksessa saapuivat myös toisenlaiset ammattilaiset. He tiesivät mitä aarteita Irakin museot sisälsivät ja varastivat niin paljon kuin kehtasivat. Se oli ryöstöretki ja totaalista sotaa. Ratkaiseva ase Irakin tuhoamisessa oli köyhdytetty uraani.
Köyhdytetty tai poltettu uraani, on kovaa ja painavaa ainetta ja sitä riittää. Amerikkalaiset keksivät tehdä siitä pommien ja kranaattien kuoria.
Uraaniammukset lävistävät paksunkin panssarin. Kun kranaatti räjähtää, kuori hajoaa ja uraanitomu leviää kohdealueelle. Se on radioaktiivista, matalasti säteilevää, äärimmäisen myrkyllistä ainetta. Se tunkeutuu kaikkialle, keuhkoihin, sydämeen, vereen, silmiin, elintarvikkeisiin, maahan, kasveihin, eläimiin ja vesiin. Se aiheuttaa ihmisen geeniperimässä virheitä jotka tulevat lihaksi ja vereksi epämuodostuneissa vauvoissa.
Vuonna 2012 Fallujan keskussairaala Irakissa ilmoitti että jokaista tuhatta lasta kohden syntyy 114 hirviötä ja kaikki syöpätapaukset ovat kasvussa. Basran synnytyssairaalassa on epämuodostumien kuten spina bifidan eli selkärankahalkion osuus kasvanut 60 prosenttia vuodesta 2003. Eivätkä ihmiset edes ilmoita kaikkia tapauksia. He häpeävät niitä.
Harkittu sotarikos
Irakin maaperä, vedet, ihmiset, koko luonto on kylvetty täyteen syöpää, varsinkin leukemiaa aiheuttavia myrkkyjä.
Uraanitomu ei ole kranaattien ainoa myrkyllinen vaikuttaja. Kranaatin räjähtäessä vapautuva plutonium ja uraani 236:n isotooppi ovat monin verroin vaarallisempia. Irak on täynnä radioaktiivista rautaromua joka olisi vietävä pois. Se estää tutkimukset ja sateella syöttää jatkuvasti uraanitomua vesistöihin ja pohjaveteen. Irak-solidaarisuusliike on vaatinut liittoutumaa ilmoittamaan uraaniammusten käyttöpaikat ja määrät, mutta USA vastaa että se on sotasalaisuus. Britannia on taipuvaisempi yhteistyöhön. Se ei vaikuta tosiasiaan että uraaniaseen käyttö Irakissa kuten muullakin oli harkittu sotarikos. Sen seuraukset eivät ole korjattavissa.
Käyttäessään uraaniammuksia amerikkalaiset tiesivät käyvänsä "rajoitettua ydinsotaa". He tunsivat köyhdytetyn uraanin ominaisuudet. USA:n asevoimien asiantuntijat varoittivat Bosniassa uraanitomun ainesosien vaarallisuudesta: se voi ajan mittaan aiheuttaa huomattavaa säteilyä ihmisruumiin kudoksissa. Uraanitomun vaikutukset liittoutuman sotilaisiin ovat samat kuin irakilaisiin: sotilaille syöpää ja vaimoille hirviövauvoja.
Maailman terveysjärjestö (WHO, OMS) on huomannut hirviövauvat mutta kieltäytyy itsepintaisesti tutkimasta syitä ja seurauksia. Järjestö teki 2011-12 yhdessä irakilaisen osapuolen kanssa tutkimuksen joka vihdoin julkaistiin 2013. Siinä ei taaskaan oteta puheeksi uraanitomun ja muiden radioaktiivisten räjähdysjätteiden vaikutuksia irakilaisten terveyteen. Maailman terveysjärjestössä määräävät USA ja muut Nato-maat, ja Irakin puudelihallitus välttää visusti asettumasta voittajia vastaan.
Kuoleman kylväjät
Uraanikranaateilla liittoutuma ampui risoiksi Saddamin ilmapuolustuksen ja panssarit ja tuhosi edestään kaiken mikä koskaan oli rakennettu. Tuhotut panssarit jäivät aavikolle, koulut ja sairaalat muuttuivat sorakasoiksi, vesihuolto lakkasi toimimasta. Fallujan ja Bagdadin sairaalat pommitettiin raunioiksi. Sota ja YK:n myötävaikutuksella hyväksytyt talouspakotteet aiheuttivat Irakin terveydenhuollon romahduksen. Nälkä ja lääkkeiden ja rokotteiden puute tappoi lapsia sadoin tuhansin.
"Oheisvahinkoja", sanoi USA:n ulkoministeri Madleine Albright, "mutta se kannatti."
Uraaniammuksia USA Nato-liittolaisineen käytti myös Jugoslaviassa ja Afganistanissa. Jugoslaviassa Serbian, Bosnian ja Kosovon pommitusten seuraukset ovat samat kuin Irakissa. Tutkimatta ovat Ranskan ilmavoimien kattavien pommitusten vaikutukset Libyassa, missä Naton sotahuutona oli jälleen terrorinvastainen humanitaarinen sota siviiliväestön suojelemiseksi.
Libyan kastelujärjestelmät, tiet, koulut, sairaalat ja lentokentät, koko yhteiskunnan rakenne tuhottiin ja vallan ottivat jihadistit, klaanit ja lahkot. Sodan alussa niiden länsimaissa piileskeleviä edustajia näytettiin maan vapauttajina mediasodan lehtikuvissa. Nyt nuo hyvät veljet terrorisoivat koko maata.
Valheesta valheeseen
Libyassa Muammar Gaddafin toimeenpanema verilöyly Benghasissa oli mediapropagandan valhe. Joka ainoa hyökkäys ja itsenäisten muslimivaltioiden tuhoaminen terrorinvastaisen sodan verukkeella perusteltiin valheella. Jokaisen sodan todellinen syy oli öljy.
Afganistanin ja Pakistanin jihadistit ovat nyt USA:n ja Naton vihollisia, mutta Syyriassa niiden ystäviä. USA, Euroopan Nato-maat, Saudi-Arabian ja Qatarin öljysheikit, Turkki ja Israel aseistavat kilvan Syyrian "kapinallisten" palkka-armeijaa. Se koostuu kentällä al Nusran, al Qaidan, Irakin ja Syyrian kalifaatin kannattajien ja Afganistanista, Tshetsheniasta, Pakistanista ja muualta islamin pimeiltä takapihoilta saapuneista kurkunleikkaajista ja vääräuskoisten maksalla herkuttelijoista.
Syyria on USA:lle ja Israelille tärkeä hajottamisen ja tuhoamisen kohde. Tähtäimet ovat olleet jo kolmekymmentäneljä vuotta suunnatut Iraniin. Presidentti Barack Obama ja hänen puudelinsa Britannian pääministeri Cameron ja Ranskan presidentti Hollande ovat valmiit pommittamaan Syyriaa, mutta Amerikan, Britannian ja Ranskan tavikset ovat jo nähneet liian monta valheeksi paljastunutta ja aina uuteen sotaan johtanutta provokaatiota. Tämä ei estä uutta, entistä karkeampaa provokaatiota.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Vasemmistokoalitio NPP:n ehdokas Anura Kumara Dissanayake on voittanut Sri Lankan presidentinvaalit. Lähes 7 miljoonaa srilankalaista antoi tukensa NPP-koalition lupaamille sosiaalisille uudistuksille, demokraattisten oikeuksien laajentamiselle, korruption vastaiselle työlle ja julkisten palvelujen rakentamiselle.
YK:n yleiskokouksen äänestyksessä vaadittiin ylivoimaisella enemmistöllä, että Israel lopettaa laittoman läsnäolonsa miehitetyillä palestiinalaisalueilla 12 kuukauden kuluessa. Äänestyksessä annettiin 124 ääntä puolesta, 14 vastaan ja 43 tyhjää. Äänestys järjestettiin vain vähän Israelin tekemän terrori-iskun jälkeen.
Afrikan kansalliskongressi ANC ei saavuttanut tarvitsemaansa suoraa enemmistöä vaaleissa, mutta sillä on edelleen suurin äänestäjien tuki. Maan siirtymävaiheen epäonnistuminen köyhyyden poistamisessa on avannut oven populistiselle etnonationalistiselle politiikalle. Etelä-Afrikan vaalitulosta analysoi Mark Waller.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.