”Irti EU:sta” ei riitä tunnukseksi
Suomen kommunistinen puolue lähtee europarlamenttivaaleihin tuomaan vaihtoehtoa sekä unionin kuripolitiikan hyväksyvälle maan poliittiselle eliitille että nurkkakuntaiselle nationalismille.
SKP:n mukaan Euroopan unioni on ylikansallinen rakenne, joka edistää suurten yhtiöiden etuja niiden pyrkiessä kasvamaan ja maksimoimaan voittonsa. EU:n tavoitteena on yhdistää suuryritysten ja jäsenvaltioiden voimat ylikansallisella tasolla tiiviiksi poliittiseksi liitoksi, talous ja rahaunioniksi sekä yhteiseksi turvallisuus- ja sotilaspolitiikaksi. Käytännössä tarkoitus on parantaa eurooppalaisen suurpääoman kilpailukykyä alentamalla työvoimakustannuksia ja sosiaalisia menoja, purkamalla kansainvälistä sääntelyä, kiihdyttämällä monopolisoitumista ja alistamalla kehittyviä maita. EU on merkittävästi heikentänyt työväenliikkeen asemaa ja vaikutusvaltaa.
Nyt tarvitaan perusteeltaan toisenlaisen Euroopan rakentamista, jossa ei ole demokratiavajeita, jossa työntekijöiden oikeudet toteutuvat, jossa sosiaalinen oikeudenmukaisuus on tärkeä periaate ja joka ei ole turvallisuuspolitiikassa sitoutunut sotilasliittoihin. Toisenlainen Eurooppa voi perustua vain kansojen vapaaehtoiselle yhteistyölle. Yhteistyö Euroopan maiden kesken ympäristökysymyksissä, epäterveen kilpailun sekä rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi on välttämätöntä. Ja tärkeää on myös kehittää eurooppalaista yhteistyötä laajentaen sitä Euroopan itäosiin.
SKP:n mukaan toisenlaisen Euroopan rakentaminen ei ole mahdollista Euroopan unionin puitteissa, ja edellyttää irtautumista EU:sta. Pelkkä irtautumisen vaatimus ei silti riitä politiikan tekemisen pohjaksi. Unionin rakenteita ja toimivaltaa on ryhdyttävä purkamaan ja päätösvaltaa palautettava kansalliselle tasolle. Samalla on mietittävä, mitä eurooppalainen kansojen yhteistyö voisi olla unionin jälkeen. Paluuta 1900-luvun kapitalismiin ja sen mallisiin kansallisvaltioihin ei ole.
Työväenluokan uhka ei ole ollut liika kansainvälisyys vaan liian vähäinen kansainvälisyys. Marx varoitti jo Gothan ohjelman arvostelussa 1875, että saksalaisen työväenpuolueen ohjelma ei ole tarpeeksi kansainvälinen eikä ota huomioon työväenluokan ylikansallisia etuja ja kamppailuja. Kansainvälisyyden laiminlyönti on antanut etuaseman pääomalle, jonka voitontavoittelu yhdistää kapitalistiluokkaa kautta Euroopan ja koko maailman.
SKP tuo europarlamenttivaaleihin unionin tyytymättömien liikkeen, radikaalin eurooppalaisen ay-liikkeen ja Euroopan vasemmiston kuripolitiikan vastaisen liikkeen. Sixpack-hallituksen suurpääomaa syleilevälle linjalle ja kansallisten rajojen sisälle käpertyvälle nationalismille on vaihtoehto: Euroopan kansojen solidaarisuus ja työväenluokan internationalismi, joka ei unionia kaipaa
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Kun pääoma kasvaa ja Mammonalinna kohoaa, miksi työväen arki murenee? Suomessa eletään hetkeä, jossa Orpo–Purran hallitus siirtää työelämän riskit yksilölle ja jakaa voitot yrityksille, samalla kun kunnalliset palvelut kuihtuvat ja sosiaalityöntekijän ruokatauko katoaa kalenterista. Kuntaliiton tuore selvitys paljastaa, ettei kyse ole pelkästä budjettivajeesta, vaan rakenteellisesta epäonnistumisesta: kapitalistinen järjestelmä ei enää takaa yhdenvertaisuutta, vaan muuttaa peruspalvelut etuoikeudeksi. Tiedonantajan päätoimittajan sijainen JP (Juha-Pekka) Väisänen kysyy: kuinka kauan yhteiskuntaa voi purkaa, ennen kuin se lakkaa olemasta yhteinen? Tiedonantaja-festivaali kokoaa yhteen ne, jotka eivät suostu hiljaisuuteen – feministiset journalistit, järjestöaktiivit ja työväenluokan rakentajat, jotka vaativat vastauksia ja vaihtoehtoja.
Kun presidentit ja pääministerit keskustelevat sodasta, työväenluokka maksaa verot, kantaa taakan ja hautaa lapsensa. Suurpääoma määrittää, milloin ja miksi soditaan, mutta kenen ääni kuuluu, kun päätetään rauhasta? Nuorten kasvava epäluottamus poliitikkoihin, imperialistiset sodat ja kansainvälinen pääoman etu paljastavat, että rauhan kysymys on pohjimmiltaan luokkakysymys — ja juuri siksi ratkaiseva hetki työväenluokan ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle on käsillä nyt.
Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.