Iso Numero taistelee ennakkoluuloja vastaan
Iso Numero on Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n kustantama, voittoa tavoittelematon katukulttuurilehti, jota kuka tahansa voi myydä. Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa, ja sen painos on 12 000 kappaletta. Koko painos myydään irtonumeromyyntinä julkisilla paikoilla.
Vuonna 2011 perustetulla Isolla Numerolla on useita esikuvia ympäri maailmaa. Niistä tunnetuin taitaa olla Iso-Britanniassa ilmestyvä Big Issue.
Kylmien arvojen maailma
Vastikään Ison Numeron päätoimittajana aloittanut Hannele Huhtala kertoo, että eräs keskeinen Ison Numeron tehtävä on kamppailla stereotypioita vastaan. Suuri osa lehden myyjistä on Romanian tai Bulgarian romaneja, jotka Huhtalan mukaan helposti mielletään pelkästään kerjäläisiksi.
– Suomalaisilla on ennakkoluuloja lähestyä kerjäläiseltä näyttävää ihmistä. Kuvitellaan, että kohtaamisessa voi tapahtua mitä tahansa. Sen vuoksi lehden pitää olla niin houkutteleva, että toisen ihmisen kohtaamista arasteleva voi lähestyä sen myyjää, sanoo Huhtala.
Kerjäläiset herättävät ennakkoluulojen lisäksi jopa inhoa ja suoranaista vihaa. Huhtala epäilee, että taustalla on pelko joutumisesta samankaltaiseen tilanteeseen.
– Ihminen haluaa suojella itseään ja ajattelee, että minulla menee kuitenkin hyvin enkä ole tuossa tilanteessa. Se johtaa helposti siihen, ettei tunneta solidaarisuutta heikompiosaisia kohtaan.
Huhtalan mukaan elämme myös kylmien arvojen maailmassa, missä yhteisöllisyys on rapautunut. Monet ihmiset elävät ikään kuin omissa kuutioissaan eivätkä kiinnitä huomiota lähimmäisiinsä.
Köyhyys ei ratkea kieltämällä
Vaikka Iso Numero on poliittisesti sitoutumaton lehti, luokitellaan se Huhtalan mukaan usein niin sanottuun vihervasemmistoon.
– Meidän asenteemme voidaan nähdä hyysäävänä, kun yritämme luoda ihmisille mahdollisuuksia tienata edes vähän. Katumyynnillä voi ansaita verottomasti muutamia satasia vuodessa, ja myyjät tekevät pitkiä päiviä. On selvää, ettei Iso Numero ratkaise toimeentulon ongelmia, mutta se voi tarjota kaikkein eniten marginaalissa oleville ihmisille lisätuloja.
Tasaisin väliajoin nousee poliittisessa keskustelussa ja mediassa esille kerjäämisen kielto. Alkuvuodesta tätä harkitsi Norjan valtio, mutta hanke ei lopulta saanut kannatusta.
Huhtala pitää koko kerjuukieltokeskustelua käsittämättömänä. Hän muistuttaa, että harva asia ratkeaa kieltämällä – ei varsinkaan köyhyys.
– Ihmiset ovat hädänalaisia ja yrittävät jotenkin pärjätä. Ajattelevatko ihmiset, että poliiseilla on resursseja käydä muiden tehtävien lomassa keräämässä kerjääjiä talteen? ihmettelee Huhtala.
Kenen tahansa lehti
Ison Numeron edelliset painokset ovat kaikki olleet loppuunmyytyjä. Kaiken kaikkiaan noin tuhat ihmistä on saanut pieniä lisätuloja lehteä myymällä. Isolla Numerolla on myyjiä etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta Huhtalan mielestä lehteä voisi olla enemmän myynnissä maakuntien suuremmissa kaupungeissa kuten Tampereella ja Turussa.
Isoa Numeroa voi kaupitella kuka tahansa. Läheskään kaikki myyjät eivät ole romanikerjäläisiä. Iso Numero tekee yhteistyötä muun muassa Vailla vakinaista asuntoa ry:n kanssa. Huhtalan mukaan eräs haaste on saada lehden myynti sellaiseksi, että sitä ei pidetä leimaavana.
– On tärkeää, että Isoa Numeroa ei tyrkytetä kenellekään vaan että lehti on tarjolla ja sen voi kuka tahansa ostaa. Koulutamme myyjiä esimerkiksi pitämään mukana tarvittavaa vaihtorahaa, kertoo Huhtala.
Ison Numeron toimittaminen ja julkaiseminen on ruohonjuuritason työtä inhimillisyyden puolesta ennakkoluuloja vastaan.
– Tutustu kerjäläisiin, mene lähelle, osta lehti ja yritä jutella muutama sana, rohkaisee Huhtala.
Ison Numeron kevätlehti on ilmestynyt! Iso Numero verkossa >>>
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.