Israelin joukkomurha Gazassa
Juuri mikään, mitä valtamedia kertoo Israelin viime lauantaina alkaneesta hyökkäyksestä Gazan kaistalle, ei pidä paikkaansa.
Ei se Israelin väite, että viikonlopun aikana surmansa saaneista yli 310 ihmisestä ja yli 1 400 vammautuneesta ketkään eivät olleet siviilejä vaan Hamasin taistelijoita. Suuri osa oli siviilejä, pääosin naisia ja lapsia.
Ei myöskään se tulkinta, että Israelin hyökkäys kohdistui erityisesti Hamasia vastaan. Hyökkäyksen kohteena olivat kaikki palestiinalaiset kansakuntana.
Ei sekään uskottelu, että Yhdysvallat ei ole siunannut Israelin hyökkäystä vaan edustaa ”maltillista” ja ”tasapuolista” linjaa.
Eikä sekään väite, että Israelin armeijan oli pakko aloittaa ”kostoksi” hyökkäys, koska Hamas aloitti kuuden kuukauden tulitauon päätyttyä uudelleen rakettien ja kranaattien ampumisen Israelin alueelle. Ensiksikin, Israel rikkoi koko kuuden kuukauden ajan tulitaukosopimusta. Ja toiseksi, Israelin johto tietää hyvin ja on julkisesti myöntänytkin, että raketit ja kranaatit ovat lähinnä psykologinen, ei fyysinen uhka israelilaisille.
Tulitauko osana iskusuunnitelmaa
Jotta Suomenkin valtamedian antaman kuvan valheellisuus kävisi selväksi, selostettakoon tässä, mitä israelilainen Haaretz-lehti kertoi 28. joulukuuta sotilaslähteisiin nojautuen hyökkäyksen valmistelun luonteesta ja aikataulusta.
”Pitkäaikainen valmistelu, huolellinen tiedonkeruu, salaiset keskustelut, operationaalinen harhautus ja suuren yleisön harhaanjohtaminen” – kaikki nämä olivat Haaretzin mukaan taustalla Israelin armeijan Gazan kaistalle viime lauantaiaamuna aloittamassa Cast Leadiksi ristityssä hyökkäyksessä.
Disinformaatiolla Hamas yllätettiin ja sen tappioita iskussa lisättiin merkittävästi, kertoivat sotilaslähteet Haaretz-lehdelle.
Sotilaslähteiden mukaan puolustusministeri Ehud Barak määräsi armeijan valmistautumaan operaatioon jo yli kuusi kuukautta sitten, vaikka Israel oli samaan aikaan aloittamassa neuvottelut tulitaukosopimuksesta Hamasin kanssa. Lähteiden mukaan Barak piti kiinni siitä, että vaikka tulitauko antaisi Hamasille mahdollisuuden valmistautua yhteenottoon Israelin kanssa, myös Israelin armeija tarvitsi aikaa valmistautumiseen.
Tulitauko oli siis todellisuudessa osa sotilaallista suunnitelmaa tuhota Gazan siviilialueita ja harkittu juoni ostaa aikaa sotilaallisiin valmisteluihin.
Juonittelua ja harhautusta
Barak antoi määräykset laajan tiedustelutiedon keräämiseksi Hamasin ja muiden Gazassa toimivien taistelujärjestöjen turvallisuusinfrastruktuurista ja pommituskohteista.
Toimintasuunnitelma, joka toteutettiin Operaatio Cast Leadissa, jäi luonnosasteelle noin marraskuun puoliväliin saakka, jolloin Israelin armeija kärjisti tilannetta tunkeutumalla aselevon aikana Gazaan erään tunnelin tuhoamisen varjolla.
Marraskuun 19. päivänä suunnitelma tuotiin Barakin lopullisesti hyväksyttäväksi. Joulukuun 18. päivänä pääministeri Ehud Olmert ja puolustusministeri tapasivat armeijan päämajassa Tel Avivissa ja hyväksyivät operaation.
He päättivät kuitenkin panna tehtävän odottamaan nähdäkseen, pidättyisikö Hamas aseellisista toimista tulitauon päättymisen jälkeen. Siksi he lykkäsivät suunnitelman tuomista hallituksen hyväksyttäväksi, mutta informoivat ulkoministeri Tzipi Livniä tilanteesta.
Puhuessaan tuona iltana medialle pääministerin kanslian lähteet sanoivat, että ”jos ampuminen Gazasta jatkuu, välienselvittely Hamasin kanssa olisi väistämätön”. Viikonloppuna useat Olmertin hallituksen ministerit moittivat häntä ja Barakia ja varoittivat olemaan kostamatta Hamasin raketti-iskuja.
Barak vastasi syytöksiin sanomalla, että tällainen lörpöttely olisi tehnyt kuuden päivän sodasta mahdottoman. Hallitus oli tiettävästi kutsuttu koolle keskiviikoksi, mutta pääministerin kanslia johti mediaa harhaan sanomalla, että keskustelu koskisi maailmanlaajuista jihadia. Ministerit saivat vasta tuona aamuna tietää, että keskustelu koskisi itse asiassa operaatiota Gazassa.
Yhteenvetotiedotteessaan keskustelusta pääministerin kanslia omisti yhden rivin tilanteelle Gazassa ja kokonaisen liuskan kysymykselle 35 islamistijärjestön julistamisesta laittomiksi.
Oikeasti hallituksen kokouksessa käytiin operaatiota koskenut viisituntinen keskustelu, jossa ministerit vihittiin toimintasuunnitelman eri versioihin. Keskustelun lopuksi ministerit äänestivät yksimielisesti iskun puolesta ja jättivät pääministerin, puolustusministerin ja ulkoministerin tehtäväksi päättää täsmällisestä ajasta.
Siviiliuhrien maksimointia
Samaan aikaan kun Barak hioi lopullisia yksityiskohtia operaatiosta vastanneiden upseerien kanssa, Livni matkusti Kairoon kertomaan Egyptin presidentti Hosni Mubarakille, että Israel oli päättänyt iskeä Hamasia vastaan.
Ja samaan aikaan Israel jatkoi disinformaatiota ilmoittamalla, että se avaisi sisäänmenotiet Gazaan ja että Olmert päättäisi mahdollisesta iskusta vasta huolellisen harkinnan jälkeen sunnuntaina – päivää sen jälkeen kun varsinainen käsky operaation aloittamisesta annettiin.
Hamas evakuoi koko päämajansa henkilökunnan Israelin hallituksen keskiviikkoisen kokouksen jälkeen, mutta lähetti väkensä takaisin kuultuaan, että kaikki oli pantu jäihin sunnuntaihin saakka, väitti eräs Haaretzin sotilaslähde.
Tämä harhautus johti myös siihen, että Gazan siviileille ei annettu mitään yleistä varoitusta. Se merkitsi siviiliuhrien määrän maksimointia – varsinkin kun ensimmäinen hyökkäys alkoi keskellä päivää, jolloin tuhannet koululaiset olivat pois oppitunneiltaan.
Lopullinen päätös hyökkäyksestä tehtiin perjantaiaamuna, kun Barak tapasi korkeimmat sotilas- ja tiedustelujohtajat. Muutamia tunteja myöhemmin Barak, Olmert ja Livni antoivat omassa palaverissaan ilmavoimille hyökkäyskäskyn.
ERKKI SUSI
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
