Israelin on lopetettava palestiinalaisalueiden miehitys
Vuoden 1967 jälkeen Israelin viranomaiset ovat tuhonneet 25 000 palestiinalaisten omistamaa taloa. ICAHD-järjestön Jeff Halper toteaa, ettei kotien tuhoamisessa ole kyse terrorismin vastaisesta sodasta tai edes turvallisuuspolitiikasta, vaan Israelin pyrkimyksestä valvoa aluetta ja eristää palestiinalaiset toisistaan.
Halper on entinen rauhan Nobel-palkintoehdokas ja koulutukseltaan kulttuuriantropologi. Hän on parhaillaan vierailulla Suomessa kertomassa järjestönsä toiminnasta ja lobbaamassa Eurooppaa ottamaan voimakkaampaa roolia Lähi-idän rauhanprosessissa.
Arabien syrjintä on Halperin mukaan Israelissa arkipäivää, mutta ICAHD (Israeli Committee Against House Demolitions) haluaa keskittyä miehitettyjen alueiden palestiinalaisten rakennusten tuhoamisen estämiseen. ICAHD on suoran toiminnan koordinaatioryhmä, joka konkreettisesti pyrkii estämään läsnäololla palestiinalaisten kotien tuhoamisen, jälleenrakentaa jo tuhottuja rakennuksia sekä levittää tietoa Israelin miehittämillä alueilla tapahtuvista tuhotöistä.
Koko maailmaa koskettava konflikti
Jeff Halper korostaa, että Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa on kyse koko maailmaa koskettavasta asiasta.
– Se on islamilaisen maailman ja lännen välisten suhteiden keskeisiä kipupisteitä. Lisäksi tilanne haastaa pohtimaan käsitystämme ihmisoikeuksista ja kansainvälisestä laista, sanoo Halper.
Miehityksen jatkamiselle on intressejä muun muassa ase- ja turvallisuusteollisuudella. Länsiranta muodostaa niille neljän miljoonan ihmisen laboratorion, missä testata esimerkiksi joukkojenhallintaan soveltuvaa kalustoa.
Valtaosa israelilaisista puolestaan pidetään autuaan tietämättömänä ongelmien todellisesta luonteesta. Poissa silmistä, poissa mielestä -periaate tuntuu Halperin mukaan toimivan. Silti hänen arvionsa mukaan 70-80 prosenttia kansasta ei murehtisi Israelin miehitysvallan purkamista.
Etenkin Israelin ulkopuolella asuvien juutalaisten kritiikki maan politiikkaa kohtaan on kasvussa. Moni ymmärtää, että Israelin valtapolitiikka on omiaan eristämään maata kansainvälisestä yhteisöstä.
Yhdysvalloissa Israelia koskevat kysymykset ymmärretään melkeinpä sisäpolitiikan piiriin kuuluvina, mutta sielläkin on alettu pohtia Israel-politiikan laajempia vaikutuksia.
EU ei kuuntele enemmistön mielipidettä
Euroopan unionilla on vahvoja asekytkentöjä Israeliin, vaikka valtaosa eurooppalaisista ei hyväksy Israelin Palestiinan-politiikkaa. Halper toivookin, että EU:n virallisessa politiikassa kuunneltaisiin kansalaisten enemmistön mielipidettä.
Seuraava takaraja konfliktissa on puolen vuoden päästä syyskuussa, kun YK:n odotetaan ottavan kantaa Palestiinan valtioon. Halperin mukaan on mahdollista, että rauhanprosessi ei ylipäätään etene, mikä johtaa Palestiinan hallinnon kriisiin ja miehitysvallan jatkumiseen määrättömiä aikoja. Toisaalta mikäli YK hyväksyy Palestiinan jäsenekseen, muuttuu tilanne radikaalisti.
– Silloin Israel ei enää miehitä mitä tahansa aluetta, vaan YK:n suvereeniksi tunnustamaa valtiota, muistuttaa Halper.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tšekin hallitus valmistelee lakimuutosta, joka mahdollistaisi kommunistisen liikkeen kriminalisoinnin – ja samalla vaarantaisi työväenluokan sananvapauden, järjestäytymisoikeuden ja poliittisen toimijuuden koko Euroopassa. Onko demokratia enää muuta kuin eliitin hallitsema äänestysteatteri, jos vaihtoehtoisen yhteiskuntajärjestelmän puolustaminen voidaan tuomita rikoksena? Kapitalismin kriisissä vellova valtakoneisto reagoi opposition nousuun rajoittamalla vapautta, ja hyökkäyksen kärki kohdistuu niihin, jotka eivät suostu markkinoiden maailmaan – kommunisteihin, järjestäytyneeseen työväkeen ja kansanliikkeisiin.
Italialainen USB-ammattiliitto on ilmoittanut, ettei se aio palvella Cosco Pisces -konttialusta, jos käy ilmi, että se kuljettaa sotamateriaalia Israelin toimintaan. Genovan ja Ligurian satamissa kytee konflikti, jossa työväenluokan edustajat asettuvat pääoman globaalia logistiikkaa ja Israelin sotapolitiikkaa vastaan. Toimenpiteet perustuvat luokka-solidaarisuuteen ja kansainväliseen rauhanliikkeeseen, jotka vastustavat aseiden kuljettamista Euroopan satamien kautta sotatoimialueille.
Venezuela valmistautuu kunnallisvaaleihin 27.7. Nämä ovat jo kolmannen vaalit vuoden sisällä. Petaren kaupunginosa, miljoonien työväenluokan asuinpaikka, elää vaalien arkea konkreettisesti: vesikatkot, julkisen liikenteen haasteet ja paikallinen stigma eivät ole vain infrastruktuurikysymyksiä, vaan kertovat siitä, miten ihmiset kokevat oman arkensa ja tarpeen muutokselle. Haastattelen kolmea nuorta naista. He puhuvat rauhallisesti elämästään ja tulevasta äänioikeudestaan — ei vastakkainasettelun vaan arkisen osallistumisen kautta. Tämä on juttu siitä, kuinka politiikka syntyy, vaikka puistoissa viisaiden nuorten naisten keskustelussa - ei pelkästään vaalihuoneistoissa — ja kuinka optimismi asuu nuoruudessa, joka uskaltaa nähdä tulevaisuuden omana tilanaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.