Israelin on lopetettava palestiinalaisalueiden miehitys
Vuoden 1967 jälkeen Israelin viranomaiset ovat tuhonneet 25 000 palestiinalaisten omistamaa taloa. ICAHD-järjestön Jeff Halper toteaa, ettei kotien tuhoamisessa ole kyse terrorismin vastaisesta sodasta tai edes turvallisuuspolitiikasta, vaan Israelin pyrkimyksestä valvoa aluetta ja eristää palestiinalaiset toisistaan.
Halper on entinen rauhan Nobel-palkintoehdokas ja koulutukseltaan kulttuuriantropologi. Hän on parhaillaan vierailulla Suomessa kertomassa järjestönsä toiminnasta ja lobbaamassa Eurooppaa ottamaan voimakkaampaa roolia Lähi-idän rauhanprosessissa.
Arabien syrjintä on Halperin mukaan Israelissa arkipäivää, mutta ICAHD (Israeli Committee Against House Demolitions) haluaa keskittyä miehitettyjen alueiden palestiinalaisten rakennusten tuhoamisen estämiseen. ICAHD on suoran toiminnan koordinaatioryhmä, joka konkreettisesti pyrkii estämään läsnäololla palestiinalaisten kotien tuhoamisen, jälleenrakentaa jo tuhottuja rakennuksia sekä levittää tietoa Israelin miehittämillä alueilla tapahtuvista tuhotöistä.
Koko maailmaa koskettava konflikti
Jeff Halper korostaa, että Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa on kyse koko maailmaa koskettavasta asiasta.
– Se on islamilaisen maailman ja lännen välisten suhteiden keskeisiä kipupisteitä. Lisäksi tilanne haastaa pohtimaan käsitystämme ihmisoikeuksista ja kansainvälisestä laista, sanoo Halper.
Miehityksen jatkamiselle on intressejä muun muassa ase- ja turvallisuusteollisuudella. Länsiranta muodostaa niille neljän miljoonan ihmisen laboratorion, missä testata esimerkiksi joukkojenhallintaan soveltuvaa kalustoa.
Valtaosa israelilaisista puolestaan pidetään autuaan tietämättömänä ongelmien todellisesta luonteesta. Poissa silmistä, poissa mielestä -periaate tuntuu Halperin mukaan toimivan. Silti hänen arvionsa mukaan 70-80 prosenttia kansasta ei murehtisi Israelin miehitysvallan purkamista.
Etenkin Israelin ulkopuolella asuvien juutalaisten kritiikki maan politiikkaa kohtaan on kasvussa. Moni ymmärtää, että Israelin valtapolitiikka on omiaan eristämään maata kansainvälisestä yhteisöstä.
Yhdysvalloissa Israelia koskevat kysymykset ymmärretään melkeinpä sisäpolitiikan piiriin kuuluvina, mutta sielläkin on alettu pohtia Israel-politiikan laajempia vaikutuksia.
EU ei kuuntele enemmistön mielipidettä
Euroopan unionilla on vahvoja asekytkentöjä Israeliin, vaikka valtaosa eurooppalaisista ei hyväksy Israelin Palestiinan-politiikkaa. Halper toivookin, että EU:n virallisessa politiikassa kuunneltaisiin kansalaisten enemmistön mielipidettä.
Seuraava takaraja konfliktissa on puolen vuoden päästä syyskuussa, kun YK:n odotetaan ottavan kantaa Palestiinan valtioon. Halperin mukaan on mahdollista, että rauhanprosessi ei ylipäätään etene, mikä johtaa Palestiinan hallinnon kriisiin ja miehitysvallan jatkumiseen määrättömiä aikoja. Toisaalta mikäli YK hyväksyy Palestiinan jäsenekseen, muuttuu tilanne radikaalisti.
– Silloin Israel ei enää miehitä mitä tahansa aluetta, vaan YK:n suvereeniksi tunnustamaa valtiota, muistuttaa Halper.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Israelin tiedusteluministeriön laatimassa asiakirjassa, jonka koko sisältö julkaistiin Mekomit-verkkojulkaisussa viime viikolla, suositellaan Gazan kaistan väestön pakkosiirtoa Siinaille pysyvästi ja kehotetaan valmistelemaan kansainvälistä yhteisöä hyväksymään siirto. Asiakirjassa ehdotetaan myös Gazan asukkaille suunnattua kampanjaa, joka "motivoi heitä hyväksymään suunnitelman".
Turkin kommunistisen puolueen pääsihteeri Kemal Okuyan avaa poliittisen Islamin merkitystä poliittisena voimana. Palestiinalaisten vastarinnan pelkistäminen pelkkään Hamasiin on vakava virhe. Sekulaari yhteiskunta on välttämätön edellytys edistykselle myös Islamilaisessa maailmassa.
Harva on kuullut lokakuun 17. päivän tapahtumista Pariisissa vuonna 1961. Pariisin poliisi kidutti tuhansia ihmisiä ja satoja murhattiin poliisin toimista raa’asti. Kaikki tämä suunnitelmallisesti. Maailma vaikeni yli 30 vuotta asiasta, ja vieläkään Ranskan valtio ei ole ottanut vastuuta Pariisin verilöylystä. Miksi näin?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.