Keywords:
Joukkovoima jatkaa leikkauspolitiikan vastustamista
Valtakunnallisen Joukkovoima-kansanliikkeen aktiivit kokoontuivat marraskuun alussa yleiskokoukseen keskustelemaan leikkauspolitiikan nykytilasta ja suunnittelemaan tulevaa toimintaa. Edustusta kokouksessa oli lähinnä pääkaupunkiseudulta, mutta myös Pirkanmaan työryhmän jäsen oli saapunut paikalle.
Joukkovoiman elokuisen mielenosoituksen jälkeen on tapahtunut paljon ja esimerkiksi ay-liikkeen järjestämä STOP-mielenilmaus keräsi väkeä jopa enemmän kuin leikkauspolitiikan vastainen rintama. Puheenvuoroissa nousi esille ajatus siitä, että Joukkovoiman mielenosoituksella on osaltaan ollut vaikutusta siihen, miten ay-liike on toimintaansa syksyn aikana luotsannut.
Myös muusta kansalaisliikehdinnästä puhuttiin. Vain Kaksi Kättä -liike ja yliopiston valtaus ovat tehneet työtä kurjistamispolitiikkaa vastaan, ja Pirkanmaan Joukkovoima on järjestämässä 14. marraskuuta omaa mielenosoitustaan otsikolla Hallitus alas!. Turku on järjestänyt omia mielenilmauksiaan leikkauspolitiikkaa vastaan.
Meteliä ja pauketta luvassa joulukuussa
Tulevan toiminnan suunnittelussa tärkeimpänä pidettiin seuraavan suuren mielenosoituksen päivämäärän ja paikan valintaa. Jonkin kiintopisteen valinta tulevaisuuteen auttaisi uusien aktiivisten henkilöiden ja järjestöjen kutsumista mukaan.
Joukkovoiman mielenosoituksen päivä on lauantai 12. maaliskuuta 2016 ja paikka Helsinki.
Yhteneväinen ajatus päivämäärästä oli se, että kovin nopealla aikataululla ei kovin isoa saada aikaiseksi. Ajankohta menee siis ensi vuoden puolelle. Päivän sijoittaminen jälleen viikonloppuun auttaa tekemään mielenosoituksesta valtakunnallisemman.
Päätösasioiden kohdassa valittiin mielenosoituksen päiväksi lauantai 12. maaliskuuta 2016 ja paikaksi Helsinki. Sen tarkempaa ajankohtaa ja paikkaa ei tässä vaiheessa katsottu tarpeelliseksi päättää.
Ennen maaliskuun mielenosoitusta järjestetään kattilamielenosoituksia ympäri maan. Kokoustajat pitivät näille esitettyä nimiehdotusta Iso Meteli! loistavana ajatuksena. Ympäri maan tullaan paukuttamaan kattiloita ja pitämään isoa meteliä siitä, että oikeistohallituksen aika olisi vihdoin astua alas.
Helsingissä kattiloita kuritetaan torstaina 10. joulukuuta klo 14 alkaen Pohjoisella Rautatienkadulla.
Myös postilaisten työtaisteluun päätettiin ottaa osaa järjestämällä postikorttikampanjaa, siis terveisiä Postin johdolle korttien voimin. Lisäksi puhuttiin valtakunnallisen Joukkovoima-foorumin järjestämisestä ja viikon mittaisesta kampanjasta, jossa liikettä tuodaan tutuksi kaikki median välineet haltuun ottaen lyhyen ajan sisään.
Hajoaako hallitus ennen maaliskuuta?
Ennen maaliskuun ponnistusta Joukkovoima kokoaa suhde- ja mediatyöryhmää sekä vanhoista että uusista aktiiveista. Juuri järjestösuhteet ovatkin tärkeitä suuren mielenosoituksen onnistumisen kannalta.
Oman haasteensa tuo myös jatkuvasti elävä poliittinen tilanne. Parhaassa tapauksessa maaliskuussa hallitus on jo hajonnut, jolloin Joukkovoiman on mahdollisesti keskusteltava uudestaan teemoistaan. Toki vaatimus leikkauspolitiikan lopettamiselle Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa tulee varmasti olemaan ajankohtainen vielä nykyhallituksen mahdollisen hajoamisen jälkeenkin.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.