Julkisella sektorilla enemmän rahoitusvaroja kuin velkaa
Suomen julkisella sektorilla on huomattavasti enemmän rahoitusvaroja kuin velkaa. Tämä unohtuu usein, kun suomalaisia pelotellaan velkaantumisella. Esimerkiksi päivän Helsingin Sanomat on tehnyt jutun, jossa todetaan Suomen valtion ottavan lisälainaa peräti 14 miljoonaa euroa joka päivä. Jutun oheen verkkoon laadittu Velkakello.fi kertoo Suomen valtionvelan laskennallisen kasvuvauhdin, jos velka kasvaisi tasaisesti.
Suomen kommunistisen puolueen pääsihteeri Heikki Ketoharju on luonut Hesarin Velkakellolle vastineen, joka korjaa kellon ilmeisen puutteen. Ketoharjun Saatavakello-palvelu näyttää julkisen velan kasvun rinnalla myös julkisten varojen kasvun. Näin talouden kokonaisuus on helpompi hahmottaa.
– Valtion velkaantumisella pelotellaan jatkuvasti, ikään kuin varallisuudella ei olisi mitään väliä. Mikä tahansa yritys, joka huomioisi vain velat eikä lainkaan varojaan, aiheuttaisi lähinnä hilpeyttä ja myötähäpeää, toteaa Ketoharju.
Tilastojen mukaan jokaisella suomalaisella on julkisella sektorilla nettovarallisuutta 49 731 euroa – ei siis suinkaan velkaa.
Suomi poikkeuksellisen vakavarainen talous
Vaikka velan kasvusta puhutaankin paljon, Suomi on poikkeuksellisen vakavarainen talous, jolla on enemmän varoja kuin velkaa.
– OECD-maista tällaisia on vain muutama, ja olemme samassa kerhossa Norjan ja Luxemburgin kaltaisten maiden kanssa, toteaa Ketoharju.
Tiedot Saatavakelloon Ketoharju sai Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen rahoitustilinpidosta. Velan kasvuvauhti on laskettu vertaamalla vuoden 2014 ja 2013 kolmansia vuosineljänneksiä. Saatavakello pyrkii herättelemään keskustelua julkisen talouden kokonaisuudesta sekä julkisen sektorin talouspoliittisesta roolista.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.
SKP:n rauhanryhmän aktiivi Mervi Grönfors ei niele militaristista selittelyä siitä, että aseet takaisivat turvallisuuden. Hänen mukaansa koko Euroopan keskustelua leimaa vaikeneminen aseiden rumasta kääntöpuolesta. Grönfors peräänkuuluttaa järjen ääntä, rauhanpolitiikkaa ja inhimillisiä ratkaisuja – ei lisää panssareita, ei pelon propagandaa.