Julkisella sektorilla enemmän varoja kuin velkaa
Euroopan unionin ja hallitusten toteuttama julkisten menojen leikkaaminen uhkaa Nobel-palkitun Joseph Stiglitzin mukaan viedä Euroopan takaisin taantumaan. Tästä huolimatta valtiovarainministeriö esittää, että julkisen talouden ”kestävyysvaje” edellyttää valtion ja kuntien menojen leikkaamista vähintään 1,5 miljardilla eurolla joka vuosi seuraavien kahdeksan vuoden ajan. Lisäksi se haluaa pidentää työuria ja karsia eläke-etuja, vähentää valtion ja kuntien työpaikkoja, nostaa etenkin välillisiä veroja jne.
Todellisuudessa Suomi on euroalueen ja maailman vähiten velkaisia maita. Kokonaisuutena ottaen julkisen sektorin – valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot – rahoitusvarat ovat noin kaksi kertaa suuremmat kuin velat.
Eläkerahastot ovat Suomessa poikkeuksellisen suuret. Työeläkerahastoissa on noin 130 miljardia euroa ja niihin kertyy edelleen enemmän vakuutusmaksuja kuin maksetaan eläkkeinä ja muina kuluina ulos.
Tuloeroja kasvatetaan
Rahaa on, mutta se kasautuu harvoihin käsiin ja pyörii pääosin kansainvälisessä pörssikeinottelussa.
Talouskasvu on mennyt pääosin suurituloisimmalle kymmenesosalle suomalaisista. He ovat yli kaksinkertaistaneet reaalitulonsa kymmenessä vuodessa. Tähän on vaikuttanut erityisesti pääomatulojen verotuksen keventäminen. Veroista enää alle 10 prosenttia kerätään progressiivisella verotuksella.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Adressin voi allekirjoittaa aina 4.12. asti.
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.