Julkisella sektorilla enemmän varoja kuin velkaa
Euroopan unionin ja hallitusten toteuttama julkisten menojen leikkaaminen uhkaa Nobel-palkitun Joseph Stiglitzin mukaan viedä Euroopan takaisin taantumaan. Tästä huolimatta valtiovarainministeriö esittää, että julkisen talouden ”kestävyysvaje” edellyttää valtion ja kuntien menojen leikkaamista vähintään 1,5 miljardilla eurolla joka vuosi seuraavien kahdeksan vuoden ajan. Lisäksi se haluaa pidentää työuria ja karsia eläke-etuja, vähentää valtion ja kuntien työpaikkoja, nostaa etenkin välillisiä veroja jne.
Todellisuudessa Suomi on euroalueen ja maailman vähiten velkaisia maita. Kokonaisuutena ottaen julkisen sektorin – valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot – rahoitusvarat ovat noin kaksi kertaa suuremmat kuin velat.
Eläkerahastot ovat Suomessa poikkeuksellisen suuret. Työeläkerahastoissa on noin 130 miljardia euroa ja niihin kertyy edelleen enemmän vakuutusmaksuja kuin maksetaan eläkkeinä ja muina kuluina ulos.
Tuloeroja kasvatetaan
Rahaa on, mutta se kasautuu harvoihin käsiin ja pyörii pääosin kansainvälisessä pörssikeinottelussa.
Talouskasvu on mennyt pääosin suurituloisimmalle kymmenesosalle suomalaisista. He ovat yli kaksinkertaistaneet reaalitulonsa kymmenessä vuodessa. Tähän on vaikuttanut erityisesti pääomatulojen verotuksen keventäminen. Veroista enää alle 10 prosenttia kerätään progressiivisella verotuksella.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Facebook sulki toimittaja Yrjö Hakasen tilin lähes vuosi sitten, ennalta varoittamatta ja antamatta mahdollisuutta valittaa asiasta. Siitä alkoi 11 kuukautta kestänyt kafkamainen prosessi, jossa Hakanen vaati tilinsä avaamista. Prosessi päättyi Hakasen voittoon: EU:n digipalveluasetuksen toimeenpanoa valvova viranomainen velvoitti Facebookia hallitsevan Meta-yhtiön palauttamaan Hakasen Facebook-tilin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.