Jyväskylässä aloite perintätoimen siirtämisestä kaupungille
Perintäfirmojen toiminta on kustannustehokasta. Näin perustelee Jyväskylän kaupunki sitä, miksi perintätoimi on ulkoistettu voittoa tahkoavalle bisnekselle.
Suomen kommunistisen puolueen Miguel Lòpez teki yhdessä 11 muun valtuutetun kanssa tammikuussa aloitteen, jossa vaaditaan kaupunkia ottamaan perintätoimen takaisin omiin käsiin. Aloitteessa korostetaan, että maksuvaikeuksissa oleva ihminen tarvitsee kaupungin tukea sen sijaan, että hänet sysätään perintäfirman asiakkaaksi.
Viikolla saatiin kaupungin vastaus, jota SKP:n valtuutettu Riitta Tynjä pitää kylmänä, kovana ja tasa-arvoa loukkaavana.
– Kun köyhä ei kykene maksamaan ajallaan ja hänen laskunsa menee perintään, niin sen myötä hänen vaikeutensa ja kustannuksensa vain kasvavat. Parempituloinen taas kykenee selviytymään maksuista eräpäivänä, niin se on siis tasapuolista Kyllähän fakta on niin, että esimerkiksi terveydenhuollon tasamaksut kohtelevat pienituloisia paljon rankemmin ja kasvattavat näin osaltaan eriarvoisuutta, huomauttaa Tynjä.
Rahaa taskusta toiseen
Tynjän mielestä Jyväskylän pitää noudattaa maksuasetusta, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen alentaminen tai niistä vapauttaminen ovat ensisijaisia toimenpiteitä silloin kun henkilöllä ei ole maksukykyä. Nyt näin ei ole.
– Osa laskuista maksetaan toimeentulotukena eli kaupungin toisesta taskusta toiseen. Mutta on myös iso joukko maksuvaikeuksissa olevia ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta kykene hakemaan toimeentulotukea. Harva myöskään jaksaa olla aktiivinen ja ottaa yhteyttä ja sopia maksusuunnitelmasta.
Vastauksessa väitetään, että omana toimintana perintä merkitsisi kustannusten huomattavaa kasvua. Tynjän mukaan tästä ei kuitenkaan esitetä mitään todisteita.
– Kaupunki kertoo selvittävänsä parhaillaan perintäpalvelujen tuottajan kilpailuttamista. Tynjän mielestä on jo aikakin, sillä nykyinen sopimus on ollut voimassa 16 vuotta. Esimerkiksi vanhusten asumistakin kilpailutetaan paljon tiheämmin.
Asia valmistellaan uudelleen
Tynjä huomauttaa, että kaupunki ei tosissaan pohdi vaihtoehtoa eli perinnän ottamista takaisin kaupungin omaksi tehtäväksi.
–Mikäli kaupunki itse hoitaisi perintää, kuntalainen selviytyisi ilman perintäfirman kohtuuttomia kuluja ja aloitteessa esitetty tavoite voisi toteutua.
Tynjän esityksestä asia palautui yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
- 1 / 331
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.