Jyväskylässä aloite perintätoimen siirtämisestä kaupungille
Perintäfirmojen toiminta on kustannustehokasta. Näin perustelee Jyväskylän kaupunki sitä, miksi perintätoimi on ulkoistettu voittoa tahkoavalle bisnekselle.
Suomen kommunistisen puolueen Miguel Lòpez teki yhdessä 11 muun valtuutetun kanssa tammikuussa aloitteen, jossa vaaditaan kaupunkia ottamaan perintätoimen takaisin omiin käsiin. Aloitteessa korostetaan, että maksuvaikeuksissa oleva ihminen tarvitsee kaupungin tukea sen sijaan, että hänet sysätään perintäfirman asiakkaaksi.
Viikolla saatiin kaupungin vastaus, jota SKP:n valtuutettu Riitta Tynjä pitää kylmänä, kovana ja tasa-arvoa loukkaavana.
– Kun köyhä ei kykene maksamaan ajallaan ja hänen laskunsa menee perintään, niin sen myötä hänen vaikeutensa ja kustannuksensa vain kasvavat. Parempituloinen taas kykenee selviytymään maksuista eräpäivänä, niin se on siis tasapuolista Kyllähän fakta on niin, että esimerkiksi terveydenhuollon tasamaksut kohtelevat pienituloisia paljon rankemmin ja kasvattavat näin osaltaan eriarvoisuutta, huomauttaa Tynjä.
Rahaa taskusta toiseen
Tynjän mielestä Jyväskylän pitää noudattaa maksuasetusta, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen alentaminen tai niistä vapauttaminen ovat ensisijaisia toimenpiteitä silloin kun henkilöllä ei ole maksukykyä. Nyt näin ei ole.
– Osa laskuista maksetaan toimeentulotukena eli kaupungin toisesta taskusta toiseen. Mutta on myös iso joukko maksuvaikeuksissa olevia ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta kykene hakemaan toimeentulotukea. Harva myöskään jaksaa olla aktiivinen ja ottaa yhteyttä ja sopia maksusuunnitelmasta.
Vastauksessa väitetään, että omana toimintana perintä merkitsisi kustannusten huomattavaa kasvua. Tynjän mukaan tästä ei kuitenkaan esitetä mitään todisteita.
– Kaupunki kertoo selvittävänsä parhaillaan perintäpalvelujen tuottajan kilpailuttamista. Tynjän mielestä on jo aikakin, sillä nykyinen sopimus on ollut voimassa 16 vuotta. Esimerkiksi vanhusten asumistakin kilpailutetaan paljon tiheämmin.
Asia valmistellaan uudelleen
Tynjä huomauttaa, että kaupunki ei tosissaan pohdi vaihtoehtoa eli perinnän ottamista takaisin kaupungin omaksi tehtäväksi.
–Mikäli kaupunki itse hoitaisi perintää, kuntalainen selviytyisi ilman perintäfirman kohtuuttomia kuluja ja aloitteessa esitetty tavoite voisi toteutua.
Tynjän esityksestä asia palautui yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.