Kallio kuuluu kaikille
Helsingissä tiistai-iltana järjestettyyn Kallio-liikkeen perustamiskokoukseen saapuneiden ihmisten määrä yllätti Facebook-ryhmän perustaneen ja kokouksen koolle kutsuneen Erkki Perälän.
Liikkeen idean Perälä sai parisen viikkoa sitten, kun julkisuuteen nousi tieto Kalliossa avustustoimintaa pyörittäneen Veikko Hurstin ja paikallisten asukkaiden välisistä ristiriidoista. Asukkaat olivat valittaneet leipää jonottavien ihmisten aiheuttamista häiriöistä, ja Hursti joutui etsimään leivänjakopaikkaa muualta.
Perälän ajatusmaailmaan ei moinen suvaitsemattomuus mahtunut. Hän perusti Kallio-liikkeen verkkoon protestina asuinalueen keskiluokkaistumiselle ja sen tuottamille lieveilmiöille.
Suosio oli odottamaton. Media tarttui asiaan, ja tällä hetkellä Facebook-ryhmässä on jo lähes viisi ja puolituhatta jäsentä.
Liike mobilisoi ihmisiä
Kallio-liikkeen toimintakenttään lasketaan varsinaisen Kallion lisäksi myös Alppiharjun ja Vallilan alueet, joilla asuu tiheästi yhteensä jopa 50 000 ihmistä. Asukkaista noin puolet on 19-39-vuotiaita.
Perälä painotti, että tarkoitus ei ole perustaa rekisteröityä yhdistystä vaan luoda puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton liike, jossa ei ole hierarkkista organisaatiorakennetta ja joka ei pyörisi ensisijaisesti julkisilla avustuksilla.
– Kallio-liike toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, ylläpitää blogia, mobilisoi ihmisiä toimintaan ja kokoaa yhteen jo Kalliossa olevia toimijoita ja järjestöjä, selosti Perälä. Liikkeessä toimii Kallion liepeillä asuvia, työskenteleviä, yrittäviä tai muuten vain oleilevia aktiiveja.
Ensimmäisessä tempauksessa oltiin mukana jo maanantaina 9. toukokuuta, kun Harjutorilla sijaitsevan Punainen Planeetta -antikvariaatin edustalla jaettiin mielenosoituksellisesti leipiä.
Sosiaalinen vastuu esiin
Paikalla olivat keskustelua evästämässä myös uudentyyppisten kansalaistoiminnan muotoihin perehdyttänyt Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius sekä Dodo ry:n Inari Penttilä, joka kertoi Onnellinen Kallio -projektista. Anna Partanen toi terveiset paikallisten yrittäjien perustamasta Up with Kallio -verkostosta, johon kuuluu tällä hetkellä viitisenkymmentä putiikkia, galleriaa, ravintolaa ja muuta toimijaa.
Perustavassa kokouksessa tuli esille lukuisia toimintaideoita. Moni kaipasi yhteisöllistä tekemistä puistokirpputorien, ruuanjakelun ja katujuhlien merkeissä. Kalliossa halutaan säilyttää tietty omaleimaisuus. Listalle nousi myös vaikuttaminen kaupungin päättäjiin ja aluetta koskeviin päätöksiin.
Tärkeäksi koettiin sosiaalinen vastuu: Kallio kuuluu kaikille, myös asuntoloiden ja leipäjonojen asiakkaille sekä maahanmuuttajille.
Alueen sosiaalisia ongelmia ja pahoinvointia ei haluta lakaista maton alle, vaan pyritään etsimään sosiaalisempia ja kestävämpiä ratkaisuja kuin vartijoiden ja pamputuksen lisääminen.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.
SKP:n rauhanryhmän aktiivi Mervi Grönfors ei niele militaristista selittelyä siitä, että aseet takaisivat turvallisuuden. Hänen mukaansa koko Euroopan keskustelua leimaa vaikeneminen aseiden rumasta kääntöpuolesta. Grönfors peräänkuuluttaa järjen ääntä, rauhanpolitiikkaa ja inhimillisiä ratkaisuja – ei lisää panssareita, ei pelon propagandaa.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.