Kansainvälinen pankkikapina valtaa katuja
Lauantai 17. syyskuuta oli julistettu kansainväliseksi pankkivallan vastaiseksi toimintapäiväksi.
Espanjan torien liikkeestä inspiraationsa hankkinut Take the Square -liike valtasi New Yorkin pörssikatu Wall Streetin ja sen ympäristöä. Tarkoituksena on ollut muuttaa globaalin kapitalismin keskipiste samanlaiseksi kansalaisten protestin symboliksi, kuin mikä Egyptin Kairon Tahririn aukiosta muodostui arabikansoille viime keväänä.
New Yorkin lisäksi kansainvälinen pankkien ja yhtiövallan vastainen toimintapäiväaloite levisi ympäri Yhdysvaltoja ja Eurooppaa. Erilaisia tempauksia ja valtauksia nähtiin muun muassa Pariisissa, Ateenassa, Los Angelesissa, Seattlessa, Lontoossa, Berliinissä ja Tel Avivissa Israelissa. Protestoijien yhteisenä mottona on: "Yksi maailma, yksi vallankumous!"
New York
Wall Streetille kokoontui lauantaina reilut 5 000 väkivallatonta valtaajaa. Osa valtaajista ilmoitti, ettei poistu paikalta, ennen kuin Yhdysvaltain politiikassa tapahtuu todellista muutosta. Väkijoukot valtasivat myös Wall Streetia ympäröiviä kortteleja iskulauseinaan muun muassa "Wall Street on meidän katumme!" ja "Valta kansalle, ei pankeille!"
Guardian-lehden mukaan valtaosa protestoijista on ylikoulutettuja, alityöllistettyjä ja todella vihaisia. Moni on korkeasti koulutettu, ja nyt niskassa ovat suuret opintovelat, mutta ei toivoa työpaikasta.
Yhdysvallat on tunnettu siitä, että yhtiöille on annettu laajoja perustuslaillisia oikeuksia. Mielenosoittajien mielestä yhtiöiden oikeuksia ja valtaa pitää kaventaa ja pistää oikeat syypäät vastuuseen talouslaman seurauksista.
– Katsokaa ympärille: Chase, Citigroup, Goldman Sacsh – firmoja, jotka alunperin saivat asiat tälle tolalle. Pankit on pelastettu, mutta miten meidän käy? Missä on meidän pelastuksemme? Pian köyhillä ei ole muuta syötävää kuin rikkaat, kommentoi väki Guardianin mukaan tilannetta.
Wall Streetin valtaus on lauantain jälkeen jatkunut jo useita päiviä satojen mielenosoittajien voimin. Poliisi on käyttänyt myös voimakeinoja, ja joitakin mielenosoittajia on pidätetty ilkivallan vuoksi.
Pariisi
Espanjasta lähti pari kuukautta sitten liikkeelle tyytymättömien marssi kohti Euroopan unionin pääkaupunkia Brysseliä. Tuhansien ihmisten väkijoukko pääsi viime viikonloppuna Pariisiin, jossa ihmiset yrittivät pystyttää leirejä. Marssijoiden verkkopäiväkirjamerkintöjen mukaan joukko hajaantui pahasti sunnuntaina ja kolea sadekeli lannisti moraalia.
Maanantaina 19. syyskuuta marssijat saivat koottua rivinsä. Joukko yritti vallata rauhanomaisesti leiriytymistilaa kaupungista, mutta joutui kahakkaan poliisin kanssa Boulevard St. Germainilla. Poliisi käytti kyynelkaasua ja kovia otteita. Yli sata mielenosoittajaa pidätettiin, valtaosa vapautettiin muutaman tunnin sisällä.
Ateena
Kreikan pääkaupungissa taideaktivisteista koostunut ryhmä aloitti lauantaina 17. syyskuuta puolilta päivin pankkivallan vastaisten julisteiden liisteröinnin ja graffitien maalauksen keskeiseltä Syntagma-aukiolta. Sieltä noin 300 hengen ryhmä eteni meluten ja kovaäänisiä sloganeita huudellen kohti Kreikan keskuspankkia. Samalla ohikulkijoille jaettiin tempauksesta kertovaa tiedotetta.
Tapahtuma huipentui performanssiin, missä Välimeren velkaongelmaisia maita – Kreikkaa, Italiaa, Espanjaa ja Portugalia – edustaneet näyttelijät oli puettu ja meikattu eläviksi kuolleiksi. Tarkoitus oli symboloida EU:n ja valuuttarahasto IMF:n politiikkaa, joka näivettää näiden maiden julkisen sektorin ja tekee niistä yhteiskuntina elinkelvottomia. (TA)
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.