Kansallisen lainsäädännön natotus käynnistyi
Viime syksyllä Walesissa Naton huippukokouksessa Suomen allekirjoittama isäntämaasopimus johtaa kansallisen lainsäädännön sopeuttamiseen Nato-yhteensopivaksi, varoitti kansanedustaja Jyrki Yrttiaho (vr) Tiedonantajassa vuoden alussa.
Nyt tuo prosessi on käynnistynyt eduskunnassa. Viime viikon perjantaina käsittelyyn tuli hallituksen esitys muutoksista kriisinhallintalakiin, puolustusvoimista annettuun lakiin ja YK-operaatioihin osallistumisesta päättämistä koskevaan lainsäädäntöön.
– Kysymys on ensimmäisistä teknisiltä näyttävistä, mutta merkittävistä muutoksista, joita on valmisteltu viime marraskuussa mietintönsä jättäneen työryhmän työn rinnalla, Yrttiaho toteaa.
Esitys sai tänään perjantaina eduskunnan täysistunnon hyväksynnän äänin 182-2. Vain Vasenryhmä oli hereillä, kartalla ja hylkäämisen kannalla.
Marraskuun työryhmän mietintö toteaa selkeästi, että isäntämaasopimus velvoittaa lisäämään lähes kaikille hallinnonaloille ja kaikkien viranomaisten lakisääteisiin tehtäviin velvoitteet toteuttaa ja edesauttaa ulkomaisen sotilaallisen avun antamista ja vastaanottamista.
Tammikuussa tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasi, että ulkoministeriö asettaa poikkihallinnollisen työryhmän laatimaan erillislakia lainsäädäntömme keskitetyksi Nato-sopeuttamiseksi.
Kriisinhallinnan käsitettä hämärretään
Hallituksen esityksen ytimessä on kriisinhallintalain laventaminen siten, että se mahdollistaa suomalaisten sotilaiden lähettämisen sotilastehtäviin myös muihinkin kuin kriisinhallintaa koskeviin sotilaallisiin konflikteihin.
Samalla keskitetään päätöksentekoa sotilaiden lähettämisestä puolustusministeriölle ja pudotetaan tasavallan presidentti ja eduskunta päätöksenteon ulkopuolelle.
– Tästä poliittisesta tahdosta saimme maistiaisia Viron Ämarissä järjestettävään Naton 5. artiklan mukaiseen harjoitukseen osallistumisesta syntyneeseen ja synnytettyyn järäkkään sinivalkovuotoineen kaikkineen, muistuttaa Yrttiaho.
Eduskunnan Vasenryhmä katsoo, että säännösmuutoksella hämärretään tietoisesti sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan periaatteellista eroa. Ryhmä esitti ainoana eduskunnassa hallituksen esityksen hylkäämistä.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä sen sijaan äänesti perjantaina Nato-sopeuttamisen puolesta.
– Se, joka kuvittelee, että sotilasyhteistyö EU:ssa ja yhteistyö Natossa olisivat kaksi vapaasti kulkevaa kiskoa, erehtyy. Kysymys on yhdestä ja samasta raiteesta, jossa liittoutumattomia EU-maita sidotaan ja viedään kohti Natoa.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Facebook sulki toimittaja Yrjö Hakasen tilin lähes vuosi sitten, ennalta varoittamatta ja antamatta mahdollisuutta valittaa asiasta. Siitä alkoi 11 kuukautta kestänyt kafkamainen prosessi, jossa Hakanen vaati tilinsä avaamista. Prosessi päättyi Hakasen voittoon: EU:n digipalveluasetuksen toimeenpanoa valvova viranomainen velvoitti Facebookia hallitsevan Meta-yhtiön palauttamaan Hakasen Facebook-tilin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.